Koulutus taskussa -seminaari alkoi hyvin. Ensin kaikkien piti kirjautua älyvimpaimilla 3G-verkkoon ja mennä twitteriin ja tutustua siellä. Hyvä idea, vaan eipä verkkoyhteys kovin pitkälle satamasta yllä.
Lasse Seppänen (HAMK) esiteli opinnäytetyön ohjausta verkossa. Kypsäri tehdään paikan päällä mutta muuten opinnäytetyön ohjaus on verkossa. HAMKissa on käytössä tekstarit ja blogit. Ohjaajablogissa on opinnäytetyöprosessi ohjeineen ja sitten muistutusviestejä lähetetään tekstareina. Käytetään näitä muuallakin. Esimerkiksi Helsingin yliopistolla on opinnäytetyöohjeiden blogi. Meillä vastaavat asiat ja vähän muutakin, on Extranetissä ja Moodessa. Moodlessa pyörii paitsi opinnäytetyön työpaja (käynnistyvaihe) myös koko opinnäytetyöprosessi.
Seminaariin osallistujilla oli iPadeja mukana ja joku onnistui hetken aikaa lähettämään Bambuseriin live-videotakin. Kuvia ja videoita otettiin koko ajan. Toikkasen Tarmo (Aalto) kertoi, että kännykkä ei ole pieni ilmiö. Pelejä voi pelata ratikassa tai bussissa tai sitten senkin ajan voi käyttää oppimiseen. Myös erkka-appsista näytettiin kuvaa. Pictogrammit ovat siirtyneet mobiililaitteisiin, ainakin Amerikassa. Veikkaan, että monelle seminaarilaiselle aukesi uusi maailma kommunikoinnin suhteen. Kone puhuu kuin painaa kuvaketta ja kuvissa on paitsi asiat, toiminnot myös tunteiden kuvakset. Näistä on apua monella dysfaatikolle tai afaatikolle. Tulisi vaan ne suomenkielisetkin sovellukset. Tähän astihan on käytetty puhekirjoja tai kortteja tai piirretty ja arvuuteltu. Laite auttaa siis puheen tuottamisessa tekstin kirjoittamisen sijaan. Mobiililaitteen eduksi todettiin myös muistiin laittaminen ja muistista tiedon haku ja tässä oli esimerkkinä dementikko tai vardem (varhaisdementikko), joka voisi hakea koneelta tietoa ja palauttaa asiat mieleen. Niinpä. Entä kun dementikko unohtaa avata tai ladata koneen tai ei osaa katsoa enää muistissa olevia asioita tai joku ottaa pääkatkaisijasta virran pois. Sinne meni muisti mummoltakin. Mikä on mobiilia. Kirjat ja kynät - ei mitään uutta. Tieto löytyy nopeammin, paikasta ja ajasta riippumatta jos on virtaa ja nettiyhteys. Opeopetuksessa onkin hyvä tutustua apps- ja some-tarjontaan.
Irmeli Pietilä (HH AOKK) esitteli omassa opetuksessaan käyttämiään sovelluksia ja näitä oli vino pino. Hän tekee kurssin Ning-alustalle ja sinne on linkattu niin opiskelijoiden blogit, reittikartta, puhelinluettelo ja mitä niitä nyt olikaan. Varmaan viitisenkymmentä erilaista some-sovellusta.
Tarinaa myös livenä Bambuserissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti