perjantai 16. maaliskuuta 2012

Arkirealismia ja äksönpläänejä

Aikaa on jo kulunut reippaanlaisesti kun olin töissä kansainvälisessä vientiyrityksessä, jossa tehtiin pisnestä ja äksönpläänit olivat arkipäivää. Olipa virallinen kommunikointikielikin, se kirjallinen viestintä, in English vaikka puhelimessa puhuttiinkin formulaenglantia ja officessa suomea ja savvoo ja ehkä vähän turkkustakin muista murteista puhumattakaan. Nyt koulumaailmassakin tarvitaan jo sanakirjaa, enkä tarkoita atk-sanakirjaa. Ei ole enää toimintasuunnitelmaa, vaan Action Plan. Ei ole yrityshautomoja, vaan StartUp–Schools ja yksikkökokouskin on Info Share. Menestystarinat palkitaan the Great Case Award -nimellä. Opettajille kerrotaan koulusta valmistuvan Bacheloreita, vaikka opiskelijaksi haetaankin johonkin ihan muuhun kuin Bachelor's programmeen. Ja-ja. Yes! Meillä on vivahteikas ja moniulotteinen suomen kieli, jolla asiat voidaan ilmaista rikkaammin kuin englannin kielellä. Ongelmaksi muodostuneekin, miten motivoida opiskelijat kirjoittamaan suomenkielisessä tutkinnossa laadukkaita opinnäytetöitä suomen kielellä tai edes kunnon esseevastauksia tenteissä, jos niitä nyt enää pidetäänkään. Svetisismistä ollaan ainakin päästy ja nyt jyrää fingelska. Tarvitaanko koulutustakaan, voisiko senkin ulkoistaa verkkoon. Siispä buenos días, kohta tämä profesor aloittaa virtual conferencias ja jospa aluksi olisikin Info Share ja käytäisiin kurssin plan de acción ja objectivos. Nähdään verkossa, virtually in real-life!

1 kommentti:

Kati kirjoitti...

KÄÄK! Tuo kirottu englanti tunkee tosiaan joka koloseen. Taidan clousata viikonlopun pläänin ja teleporttaan itseni jonnekin, missä kukaan ei puhu mitään. :-/