Haasteellista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta

Olin pari päivää IT-kouluttajien järjestämässä seminaarissa Tallinnassa. Seminaarin teema oli tänä vuonna sosiaalisen median pedagogiikka ja oppimisen uudet haasteet. Vierailu Tallinnan yliopistossa avasi silmiä siitä, millaisin tiikerin loikin Viron tietojenkäsittely edennyt niin perusopetuksessa, yliopistossa kuin yhteiskunnassakin. Seurasimme Tallinnan yliopistolla kahta hyvää ja mielenkiintoista esitystä tietotekniikan opetuksesta ja sen haasteista. Virossa on muuten avoin wlan itsestään selvyys.

Tässä kännykkäni Panorama-sovelluksella otetussa kuvassa on osa seminaarin osallistujista.

Ohjelmassa oli vahvasti esillä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman uudistaminen vaikka se ei sinällään seminaariohjelmaan kuulunutkaan. Seminaarissa esiteltiin myös vuorovaikutteista oppimateriaalia. Eipä ole pitkä aika kun kirjan korvikkeeksi tarjottiin romppuja. Nyt oppimateriaalituotantoyhtiöt puuhastelevat webissä ja ovat täpinöissään siitä, että opettajat voivat muokata materiaalia mieleisekseen.

Erilaisten esitystekniikoiden seuraaminen on seminaarien suola. Eräs luennoitsija piti luentonsa Adobe Connectin avulla. Hyvin valmisteltu esitys PowerPointeineen ja kuvineen toimi erinomaisesti. Ääni kuului ja otteissa näkyi, että ei oltu ensimmäistä kertaa asialla ja aikataulukin piti. Toinen esitys alkoi niin, että aikatauluun sovitun tauon sijaan esiintyjä kertoi, että hänellä on niin paljon asiaa, että esitykseen tarvitaan taukokin. Tarvittiinpa hieman seuraavankin esityksen aikaa. Hmmm. Eikö esitystä mitoitetakaan käytettävän ajan mukaan. Se varsinainen esitys oli sitten ryhmätyö. Mielenkiintoinen työ sinänsä. Mutta. Miksi ihmeessä opettajat esiintyjinä rakastavat ryhmätöitä tai miksi opettajat laitetaan tekemään ryhmätöitä. Luokassa se tietysti on ihan eri asia mutta olisin ehkä oivaltanut jutun jujun hyvästä esityksestäkin. Eräs esiintyjä oli niin innostunut aiheestaan, että itse esitystä oli vaikea seurata innokkuuden takaa. Eräässä esityksessä ilmeisesti haluttiin demota sitä, että esityksen puheosuuden voi pitää mistä tahansa, vaikka lenkillä ollessaan. Onnistuuhan se. Kuului toki. Ehkä kuitenkin kannattaisi mikrofonin päälle laittaa vaikka villasukka,  jotta tuulen suhina, liikenteen melu ja muut mukavat ylimääräiset äänet eivät kuuluisi niin selvästi. Tai ehkä olisi hetkeksi voinut pysähtyä jonnekin suojaisaan paikkaan, kokeilla ääntä ja odottaa palautetta. Kannattaa harjoitella oma esitys etukäteen. Tekniikkakin on hyvä kokeilla. Asiasta voi kertoa lyhyestikin.Tämä ei tarkoita sitä, että esitykset olisivat olleet huonoja, päinvastoin. Kaikki esitykset olivat erittäin hyviä ja mielenkiintoisia. Niitä olisi kuunnellut pidempääkin.

Digitaalisen asioinnin edelläkävijä

Viro on digitaalisen asioinnin edelläkävijä. Suurin osa asioita hoidetaan verkossa ja Tallinnassa on langaton nettiyhteys lähes kaikissa kahviloissa ja ravintoloissa.

Viron hallituksen kokoontumisia voi seurata reaaliajassa netissä ja äänestäminenkin sujuu verkossa.  Toimiipa siellä e-reseptikin. Toki meilläkin kokeiluja on. Virossa on myös e-koulu jatko-opiskelumahdollisuuksineen. Missä ovat meidät eet? Miten ihmeessä pariinkymmeneen vuoteen ei ole tapahtunut Suomi tietoyhteiskunnaksi strategian jälkeen mitään. Laitteita kouluissa ja julkishallinnossakin on, mutta missä ovat uudet ideat ja innovaatiot. Ei pelkillä laitteilla ja vanhoilla työtavoilla ja organisaatioilla uutta synny. Selvityksiä ja työryhmiä toki riittää. Tietoyhteiskunnastakin. Milloinhan saadaan yhtenäistettyä ja standardoitua edes terveydenhuollon tietojärjestelmät. Onko jokaisen pakko keksiä pyörä uudelleen. Kannattaisiko ostaa digitaaliset palvelut Virosta.

Tänään on julkaistu Suomen kyberturvallisuusstrategia. Se määrittelee tavoitteet ja toimintalinjat, joiden avulla vastataan kybertoimintaympäristöön kohdistuviin haasteisiin ja varmistetaan sen toimivuus.

Tulevaisuutta Vierumäellä

Tänään ollaan oltu koko yksikön voimin, joka muuten on näköjään nimeltään ICT -koulutus ja -palvelut yksikkö, kehittämispäivillä Vierumäellä. Teemana on Creating the bright future - yhdessä uudistaen. Tulevaisuutta on mietitty koulutusohjelmaryhmissä ja yhdessä sekä luentosalissa, lenkkeillen, eränkävijän kierroksella, geokätköilyissä että muuten vain rupatellen. Paljon asiaa, oivalluksia ja mukavaa yhdessäoloa. Hetki sitten keskusteltiin motivaatiosta. Toiset motivoituvat työtovereista, toiset opiskelijoista, joku johtamisesta, joku onnistumisista ja joillekin innostus tuo virtausta, flowta. Mitä me sitten uudistetaan tai millainen tulevaisuus luodaan. Se ehkä selviää huomenna. Joka tapauksessa yksi muutosta ohjaava merkittävä asia on rahoitusperusteiden uudistuminen. Mutta miten.

Visioita ja innovaatioita

On mielenkiintoista seurata miten suosituksi Steve Jobs on tullutkaan. Moni tuttavani löysi hänet vasta iPhonen, iPadin tai jonkun muun i:n myötä, vaikka hän on ollut pitkään busineksessä kuten Bill Gateskin. Jobs oli loistava visionääri ja innovaattori. Nyt julkaistaan tarinoita siitä miten hänen keksintönsä muuttivat jonkun elämän. Esimerkiksi iPad -sovellukset avaavat autisteille uuden maailman ja kommunikointi onnistuu vanhoja menetelmiä helpommin. Tästä esimerkkinä CBS:n 60 minutes Apps for Autism. Katso myös CBS:n videot Jobsista.

Tässä muutamia poimintoja: Wiredissä julkaistu taiwanilainen animaatio ja TNW artikkeli Applen omasta muistotilaisuudesta myös Cupertinon videon kera sekä CNETin artikkeli muistotilaisuudesta.

Amerikan kuulumisia: 10 years ago we had Steve Jobs, Bob Hope and Johnny Cash. Now we have no Jobs, no Hope and no Cash.