maanantai 11. huhtikuuta 2011

Verkostot, verkostoituminen ja vertaistuotanto

Sosiaalista mediaa (ja SOME kolmosta tänään) ja vertaistuottamista aluksi. Anne, Joanna ja Ama.

Anne Rongas aloittelee ja ensin etätehtävät ja sitten Joanna Kalalahti kertoo omasta casestaan.  Etätehtävä, esteettömyys ja käyttöliittymän käytettävyys. Tekstiä tulee jostain blogin tähtimallista. Etätehtävien reflektointia näköjään. Siis joku keskusblogi ja sitten on sitä tietovirtaa. Metatiedot ovat tärkeitä - tunnisteet blogeissa ja osoitetiedot. On aina hyvä kertoa mihin kokonaisuuteen blogi liittyy. Vertaistuottamiseen liittyy paljon asioita kun pitää ihan oikeasti yhdessä tehdä jotain, Joannan esitys.

Ilmiöpohjainen oppiminen liittyy paitsi someen myös Opetushallituksen pääjohtajan puheisiin. Ylemmän tason lähestyminen: tavoitteena on tutkia reaalimaailman kohteita monitieteellisesti (olisiko moniammatillisesti myös oikein?) oppiainerajoja ylittävästi.  Mutta toisaalta mitä väliä on mikä pedagoginen menetelmä, eikö oppiminen ole kuitenkin se pointti.

Joanna Kalalahti, Tampereen yliopistolta  kertoo Wikit vertaistuotannon välineenä. Tehty wiki -kirja wikikirjastoon, koska se soveltuu yhteiseen kirjoittamiseen ja aineistojen jakamiseen ja siinä on toki myös versionhallinta (myös Google Docs). Tarpeet ja tavoitteet määrittelee mikä otetaan käyttöön. On hyvä sopia, kuka tuottaa mitäkin. Koordinointi ja kannustus ovat tärkeitä. Koordinaattori huolehtii kokonaisrakenteesta. Toimintatapojen muutokset: osa osallistujista arasteli kirjoittaa muiden kanssa vaikka olikin kirjoittanut jo sosiaaliseen mediaan. Jos wikiin tulee jotain väärää, niin varmasti joku sen oikaisee.

Wiki oli valittu tähän caseen siitä syystä, että on kaikille avoin. Google Sites myös mahdollinen ja HAMK otti sen käyttöön. Sinne saa hyvin mobiiliaineistoakin. Ama Auvinen on tänään paikalla ja hän on vertaistuotannon asiantuntija. Viisautta wikin tekoon -aineisto sekä Viisautta blogin käyttöön materiaaleja saa käyttää ja edistää edelleen. Sitten on vielä Viisautta mobiilin käyttöön, mobiiliopas ja myös Vertaistuotanto uutena toimintamallina. Materiaalit on tuotettu AVO-hankkeessa. Haasteita tuotantoprosessille: kirjoittajien vertaisuus vs. asiantuntijuus, avoimuus, toisten tekstien muokkaaminen ja keskeneräisyyden sietokyky.

Ama Auvinen (HCI Productions Oy, opettanut EWTEKissa  vuosituhannen vaihteessa) jatkaa vertaistuotannosta. Mitä on vertaistuotannon laadun varmistaminen (verkko-oppimisessa). Kuka asettaa tavoitteet ja miten. Esimerkiksi Verohallinnon oma verkkokoulutus on tehty niin, että asiantuntija on tehnyt toisilleen. Vertaistuen kautta voi lähestyä esimerkiksi Nuorten tyttöjen syömishäiriöitä. Joukkoälyn käyttämisessä on monia muotoja. Miten yhdistää vertaistuotannon luovuus ja laatu. Vertaistuottaminen ja vertaisarviointi käyvät jatkuvaa diskurssia keskenään. Pohdintaa. Tiimin tehtäviä. Vertaisarviointeja.

Anne Rongas kävi vielä läpi aineistowikin Verkostoituminen sivustoa ja käsitteitä. Suositeltava blogi on Futurex -blogi. Pitääpä vilkaista. Tuli esille myös kirja Ihananinen Pekka, Kalli Pekka & Kiviniemi Kari: Sosiaalinen Media ja verkostoituminen. 2010. Se on ammatillisten oppetajorkeakoulujen yhteisjulkaisu, OKKAn kustantama ISBN 978-952-5508-28-4. Kirjassa on mm. Päivi Aarreniemi-Jokipelto artikkelillaan Kohti yhteisöllisen ja henkilökohtaisen oppimisen tilaa sosiaalisen median välinein.

Lounaspohdinnaksi Rongas yksityinen/julkinen  tai siviiliminä/työminä tai anonyymi/tunnisteella tai nimellä/nimimerkillä tai henkilöbrändi.

Etätehtävänä olisi ollut esteettömyyshuomoita.Siihen löytyy monta hyvää webbimateriaalia mitä sitä pohtimaan. Olisi voinut olla lyhyt tiivistelmä.

Kyssäreitä ensin muusta: wikispaces -wikin nimi ja webbiosoite muutetaan wiki-infon alta. Ulkoasun muotoilusta (korkea-asteen wiki > manage > wiki > settings > wiki-info ja dollarin kuvasta pääsee mainoksettoman anomaan) voi anoa mainoksetonta ja pääsee määrittelemään ulkoasua.

Anne jatkaa ja vielä tulossa Facebookia ja Twitteriä. Ama kertoi jakavansa Facebookissa oman elämänsä arkea ja oliko niin, että Twitterissä on asiaa. Kannattaa miettiä. Mitkä ominaisuudet palvelevat yhteisöllisyyttä? Mitä tarpeita Twitterillä (verkostoituminen, nopea tiedotus, twitterissä voi sopia hastagin esim #itk2011, search.twitter.com voi laittaa taustakanavana pyörimään, twapperkeeper jos haluaa vaikka seminaarin tweetit pysymään tallessa ja saa jopa exceliin, kontaktien löytäminen, viestien edelleen lähetäminen Retweet,  Following Friday hyvä tapa jakaa hyödyllisiä virtoja ja viestejä, Maija Haaviston Näin käytät Twitteriä -kirja ) ja Facebookilla (omien sovellusten liittäminen - FB sivulta yleisiä ohjeita ja tukea, vanhanmallinen FB-ryhmä toimii eri tavalla kuin uuden mallinen FB-ryhmä, verkostoituminen) on.

Mieti millä profiililla palveluja luodaan sosiaalisessa mediassa. Facebookin käyttöliittymä sivun luomisessakin on uudistunut. Twitterissä on tänään keskusteltu, että Facebookin ei kannata mennä (7 hyvää syytä).

4 kommenttia:

Anne Rongas kirjoitti...

Hei, tuo kysymys on hyvä: Mitä väliä on, mikä pedagoginen menetelmä? Lisäsin kysymyksen Ipedagogisista malleista kertovan sivun alkuun.

Eija kirjoitti...

Outi,
Tosi hyvin tiivistit lennossa aamupäivän ensimmäisen tunnin annin!
Eija

Katihanne kirjoitti...

Samankaltaisia huomioita, pikkuisen eri sanoin http://katihanne.blogspot.com/2011/04/toisen-lahipaivan-teemat.html

Jaan kirjoitti...

Hyviä näkökulmia tässä kirjoituksessa. Jään seuraamaan blogiasi mielelläni..