SULOPin caset

Sulautuvan opetuksen ja oppimisen seminaarin iltapäivän case-esityksistä valitsin Adobe Connect - neljä kärpästä yhdellä iskulla, Tradenomin tutkinto monimuoto-opetuksena ja Älä hölmöile, tiedä mitä teet.

Helsingin yliopiston avoimesta yliopistosta koulutussuunnittelija Sanna Saari-Salomeri esitteli 3 op:n kurssin Kasvun Haasteet. Kurssi soveltuu paitsi asiasta kiinnostuneille myös erkkapedan ja psykan opiskelijoille valinnaisiin opintoihin. Kurssi toteutetaan sekä lähiopetuksena ja välitetään verkossa Adobe Connectin välityksellä Lahden toimipisteeseen sekä kotikoneille. Luennot nauhoitetaan ja ne on 14 vrk ajan katsottavissa kurssin Moodle-toteutuksesta löytyvästä linkistä. Kurssilla on vastuuopettaja ja 14 vierailevaa luennoitsijaa. Opiskelijoita on 169. Mielenkiintoista tässä on se, että opiskelijat tulvat Lahden toimipisteeseen kuuntelemaan luentoja sen sijaan että he kuuntelisivat ne kotona. Vaikka esityksessä sanottiinkin, että kurssi vaatii paljon resursseja, niin suurin työ on varmasti kurssin vastuuopettajalla, jonka on luettava kaikkien kurssilaisten opintopäiväkirjat. Vertaisarviointi voisi olla tehokkaampi suuressa ryhmässä, mutta sitä harkittaneen vasta seuraavassa toteutuksessa.

Päivän mielenkiintoisin anti oli Eeva Karttusen esitys aikuiskoulutuksen monimuoto-opetuksena toteutetusta liiketalouden tradenomin tutkinnosta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa monimuoto-opetus tarkoittaa sitä, että on 11-14 lähiopetuspäivää ja muu opetus on verkossa. Heillä on myös yksi saapumisryhmä, joilla on vain 4 lähipäivää/kalenterivuosi. Mitenhän monessa oppilaitoksessa puhuttaisiin tässä yhteydessä jo virtuaaliopinnoista,vaikka monimuotoahan se on jos on lähipäiviä. Lähipäivinä on yleensä kolmen kurssin orientaatio, tämän jälkeen opiskelu on verkossa. Pohjois-Karjalassa on käytössä myös kesälukukausi koska muuten tradenomiopintoja ei saisi suoritettua 3,5 vuodessa. Niin, ja kurssit eivät ole pientä silppua, vaan muistaakseni 8 opintopisteen kokonaisuuksia. Opiskelu tapahtuu joko Moodlessa, Adobe Connectissa joko suoraan välitettävinä luentoina tai tallenteina ja lisäksi käytetään myös wikejä, blogeja ja Google Docsia. Monimuoto-opetus on perusteltua siitä syystä, että opiskelijoiden Kiteeltä, Lieksasta, Nurmeksesta tai Outokummusta ei tarvitse tulla Joensuuhun neljänä iltana viikossa. Tämä opintojen toteutustapa on houkutellut opiskelijoita myös pääkaupunkiseudulta ja toki muualtakin Suomesta.

Jyväskylän yliopistosta Merja Ruuska ja Terhi Taanonen kertoivat siitä miten ope voi hyödyntää somea työssään. Jyväskylän yliopistoon on hankittu pilvipalveluina Google Apps for Education ja opiskelijoiden sähköposti on ulkoistettu. Oppilaskunta selvitti ja ehdotti Google Appsin hankintaa. Miksi Google Apps? Ryhmätöiden tekeminen on helpompaa, voi seurata esimerkiksi versiota ja kommentteja vaikkapa opinnäytetyöstä ja esimerkiksi oppimispäiväkirjasta näkee muutakin kuin sen edellisenä iltana hätäisesti väsätyn lopputuloksen. Sekä opiskelijoita että henkilökuntaa muistutetaan, että verkolla on historia ja hölmöily voi maksaa työpaikan tai yksityisyyden menetyksen. Mieti haluatko itse määritellä mitä verkossa sinusta liikkuu. Toki jokainen saa määritellä yksityisyytensä, jos haluaa myydä ilmaisella lounaalla, niin OK. Oletko lukenut Facebookin käyttöehdot. Entä mitä kaverisi linkittävät verkkoon. LinkedOuti - LinkedIn:  mieti mitä kerrot ja jos et kerro niin miksi et kerro. Voi olla, että sinulla onkin työpaikka, josta ei saa kertoa mitään. Pidä työ- ja vapaa-ajan sovellutkset erillään. Vaikka nodoby cares! on somessa on hyvääkin ja sitä  kannattaa hyödyntää opetuksessa. Muista, että some-välineet ovat vain apuvälineitä ja käytä niitä tarkoituksen mukaisesti.

Sulautuvaa opetusta ja oppimista

SULOP2012 -seminaarin aamupäivän ensimmäisessä luennossa professori Päivi Häkkinen Jyväskylän yliopistosta puhui yhteisöllisen verkko-opetuksen murroksesta. Hän puhui nettisukupolvesta tai diginatiiveista, suoraan Internet-maailmaan syntyneestä sukupolvesta. He kyseenalaistavat ja heillä on tasavertaisuuden kulttuuri vahvasti läsnä. Tätä ei ole tutkittu oppimisen näkökulmasta mutta muuttaako se oppimista. Miten koululaitos kykenee valmistamaan oppijoille yhteiskunnan kannalta tärkeitä valmiuksia. Nettisukupolvi ei ole homogeeninen ryhmä ja jokainen meistä voi kokea olevansa nettisukupolvea. Sosiaalisen median käytössä korostuu itsesäätelyn taitojen merkitys ja tiettyjen taitojen harjaannuttaminen tuottaa tiedon kanssa työskentelijöitä ja tietoon intohimoisesti suuntautuvia tietotyöläisiä, jotka ratkovat monimutkaisia ongelmia ja rakentavat käsitteellisesti monimutkaisia tuotoksia, käyttävät paljon aikaa tehtävän määrittelyyn, suunnitteluun, rajaukseen ja muodostavat omia käsityksiä. Nettisukupolven somen käytössä vapaa-ajan kuluttaminen ja viihdekäyttö on tyypillistä. Sitä ei ole tutkittu, miten somea käytetään osana oppimisympäristöä. Toki yksittäisiä välineitä kuten blogeja ja wikejä on tutkittu. Tuottavatko avoimet ja oppijalähtöiset ympäristöt tietoon intohimoisesti suhtautuvia älyn jättiläisiä.

Toinen luennoitsija oli elintarviketieteiden lisensiaatti Eeva Voutilainen Helsingin yliopistosta. Hän kertoi verkko-opettajan kokemuksista vuosien varrelta. Tehtävissä on tärkeää vuorovaikutteinen keskustelu, referaatit ja esseet sekä myös monivalintatehtävät ja tentti. Adobe Connect -verkkoluennon hän jaksottaa kolmeen 20+10 minuutin jaksoon, josta 20 minuuttia on luentoa ja 10 minuuttia aktivoivia tehtäviä (väittämiä, ei avoimia). Pohdintatehtävät tehdään joko mikin tai chatin (luontevin) välityksellä. Vain opettajalla on puheoikeus ja opiskelijoilla oikeus chattiin. Luennon aikana näkyy pelkät diat ja kun ne on käsitelty, tehdään väittämätehtäviä (poll) ennakkokäsityksistä. Kun opiskelija on valmis hän nostaa käden ylös (raise hand). Opetuksessa käytetään myös teemakeskustelua: alustus, osallistuminen, keskusteluun mahdollisuuksien mukaan. Seuraava vaihe on lukupiiri: vastuu- ja perusjäsenet (ope taustalla) - edellytys tenttimiselle. tämän jälkeen on seminaari: alustus ja opponointi sitten on vuorossa verkkokongressi. aihe 1: puheenvuoro + kommentti. Aihe 2: ideointi. Opiskelijat tekevät yhteenvedot keskusteluista. Opiskelijalle pakko on paras motivaattori.

Kolmantena aamupäivän esityksenä kuultiin professori Jari Multisillan mobiiliopetus nyt ja tulevaisuudessa. Multisilta puhui käsitteistä digital natives vs. digital immigrants ja totesi, että nuoret käyttävät vapaa-aikana somea ja tekniikkaa, joten kyllä he käyttävät koulussakin ja ovat koko ajan yhteydessä jonnekin. Onko digitaalinen eliitti muodostumassa ja putoaako osa nuorista tai meistä muista pois kehityksen kelkasta? Mobiilioppiminen oli 2000-luvun alussa kännykkä ja opittiin kun oltiin liikkeessä. Istuminen onkin heikoin tapa oppia mitään. Oppimisella on oltava aika ja paikka, vaikka se olisikin järjestettyjen tilanteiden ulkopuolella. On oltava välineitä - työkaluja, jotka aikaansaavat ajattelua ja oppimista. Kognitiivinen työkalu voi olla mikä vain, vaikka Excel, jos on oppimistehtävä, joka aikaansaa oppimisprosesseja. Multisilta otti esille erilaisia trendejä. Trendi: avoimen lähdekoodin ohjelmistot: OpenOffice.org --> GoogleDocs (pilvipalvelut). Oppimisjärjestelmät Moodle --> Google apps (oppija: oppimisympäristö kasataan itse). Trendi myös: tekstintuottamisesta ollaan siirtymässä videomateriaalin käyttöön OpenOffice.org --> YouTube. 70% lapsista ja nuorista käyttää päivittäin YouTubea. Trendi läppäreistä mobiiliin ja tabletteihin. Mobiilioppimisen teoreettiset viitekehykset: toiminnan teoria ja siitä johdetut mallit (Engeström), Kolbin kehä, learning styles (kokemuksellisen oppimisen malli) ja Paceyn teknologian merkityksiä käsittelevä malli. Sitten on vielä motivaatiotutkimukset eli mikä motivoi teknologian käyttöön.

SULOP2012

8.-9.3. on vuorossa SULOP2012 Sulautuvan oppimisen seminaari Metsätalolla. Luvassa on monta mielenkiintoista case-esitystä ja työpajaa. Itse odotan etukäteen verkko-ohjaukseen ja virtuaaliopetukseen liittyviä esityksiä.

Some ohjauksessa

Pidimme Annen kanssa HAAGA-HELIAn Ohjauksen päivässä 2.3. Sosiaalinen media ohjauksessa -työpajan. Esittelimme ideoimamme ja tekemämme Tikostartti -blogin sekä tikomonimuoto -moodletoteutuksen. Näitä käyttävät nyt muutkin tikon iltaopot. Tikostartin jujuna on se, että sillä tavoitamme koulutukseen valitut opiskelijat ennen kuin he ovat ilmoittautuneet läsnäolevaksi ja saaneet HH-tunnukset. Tikomonimuoto taas toimii kaikkien iltatikolaisten eli tikomonimuotolaisten tiedotus- ja tehtävien palautuskanavana. Käytämme doodlea ohjausaikojen varaamiseen ja Googlen dokumentteja, kalenteria sekä lomakkeita niin tikostartissa kuin tikomonimuodossakin. Lisäksi hyödynnämme Adobe ConnectPro -videoneuvottelujärjestelmää ja Skypeä ohjauksessa ja onpa SecondLifeakin kokeiltu. Työpajan päätteeksi opastimme muutamalle innokkaalle blogin tekemistä ja näytimme miten doodle toimii.