Some ohjauksessa

Pidimme Annen kanssa HAAGA-HELIAn Ohjauksen päivässä 2.3. Sosiaalinen media ohjauksessa -työpajan. Esittelimme ideoimamme ja tekemämme Tikostartti -blogin sekä tikomonimuoto -moodletoteutuksen. Näitä käyttävät nyt muutkin tikon iltaopot. Tikostartin jujuna on se, että sillä tavoitamme koulutukseen valitut opiskelijat ennen kuin he ovat ilmoittautuneet läsnäolevaksi ja saaneet HH-tunnukset. Tikomonimuoto taas toimii kaikkien iltatikolaisten eli tikomonimuotolaisten tiedotus- ja tehtävien palautuskanavana. Käytämme doodlea ohjausaikojen varaamiseen ja Googlen dokumentteja, kalenteria sekä lomakkeita niin tikostartissa kuin tikomonimuodossakin. Lisäksi hyödynnämme Adobe ConnectPro -videoneuvottelujärjestelmää ja Skypeä ohjauksessa ja onpa SecondLifeakin kokeiltu. Työpajan päätteeksi opastimme muutamalle innokkaalle blogin tekemistä ja näytimme miten doodle toimii.

Miksi opinnäytetyö ei valmistu

Kimmo Svinhufvud on tehnyt Gradutakuu -oppaan, joka auttaa pohtimaan omia opinnäytetyötavoitteita ja ennen kaikkea kirjoittamista.

Opinnäytetyöprosessia voisi muuttaa niin, että on 1) viikoittainen kontakti ja tilivelvollisuus, 2) suunnitelmallinen ja etukäteen sovittu ohjelma, 3) lähes välitön palaute tekstistä ja työskentelystä ja 4) opinnäytetyöllä on lopullinen deadline. Opiskelijan kannalta keskeistä on valmistumiseen orientoituminen, aikataulu, palaute, vertaistuki ja kirjoitustyön korostaminen.  Opiskelijat lykkäävät universaalisti kirjoittamisen aloittamista. Paljastuu, että omilla ajatuksilla ei olekaan pohjaa.

Kimmon teesit opinnäytetyön onnistumiseksi: opinnäytteen tekeminen on ensisijaisesti kirjoittamista ja tutkiminen on osa kirjoitusprosessia. Tämän lisäksi tarvitaan tekniikkaa niin ajanhallintaan ja keskittymiseen kuin tulostenkin aikaansaamiseksi. Niin, ja paras opinnäytetyö on valmis työ.

Ohjauskäytänteet

HAAGA-HELIAn Oppimisen päivässä Kirsti Lonka totesi aivojen olevan muovautuva järjestelmä ja että non-verbaalia oppimista on aliarvostettu. Tekniset välineet vaikuttavat aivotoimintaan ja kuvat kuormittavat enemmän aivoja, kuten tietokoneitakin. Tästä syystä lepoa tarvitaan enemmän kuin ehkä aikaisemmin. Ruumiinavauksessa aivoista nähdään ainoastaan musiikki, tippaleipäaivot. Oppimistyylin merkityksestä oppimiseen ei ole evidenssiä, sen sijaan oppimistilanteessa nousevat tunteet ennustavat oppimista paremmin. Negatiiviset tunteet torjuvat oppimista.

Entä onko luento ylipäätään kestävä käyttöliittymä? Innostavat luennot eivät aiheuta virtauskokemusta eli sisäistä motivaatiota. Ongelmalähtöisessä oppimisessa luennoilla on paikkansa mutta ryhmän on asetettava tavoitteet ensin. Muistiinpanot vaikuttavat muistamiseen ja oppimiseen, vaikka muistiinpanot hävittäisikin luennon jälkeen. Kun lukee passiivisesti vaikkapa pääsykokeeseen, ei pärjää.

Kuuntelu ja dialogi on ohjauksessa tärkeintä. Haasteet pitävät ihmiset hereillä ja ne kiinnostavat. Haasteet eivät kuitenkaan saa olla liian vaativia. Miksi mieluummin treenaamme lihaksia kuin aivoja? Tähän liittyy tunnehinta eli se hinta, joka pitää maksaa siitä, että joudumme jatkuvasti sietämään omaa keskeneräisyyttämme.  Hyvä ilmapiiri antaa resursseja ja maksaa tunnehintaa. Miten katkaista negatiivisuuden kehä?

Rakentava palaute lähtee aina kuuntelusta. Palaute ei kohdistu persoonaan, vaan toimintaan ja kritiikki tulee kysymysten muodossa. Palautteen tulee ottaa huomioon myös tunnetila ja tunteiden erilaiset ulottuvuudet (kiinnostus, innostuneisuus ja energisyys).

Ohjaajan tärkein työkalu on persoona. Lopuksi vielä Kirstin 5K: kunnioita, kuuntele, kiinnostu, kannusta ja kiitä.

Arvoja ja arviointeja

Tänään olimme tutustumassa porukalla erään oppilaitoksen verkko-opetuskäytänteisiin. Oli mielenkiintoista seurata keskusteluja ja toimintaa. Esimerkiksi pois lähtiessä kaikki emännät ryntäilivät käsi ojossa johtajan luokse. Jos on näkymätöntä oppimista niin on näkymättömiä opettajiakin, ainakin jos porukassa on suunnittelijoita, päälliköitä ja johtaja.