Haasteellista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta

Olin pari päivää IT-kouluttajien järjestämässä seminaarissa Tallinnassa. Seminaarin teema oli tänä vuonna sosiaalisen median pedagogiikka ja oppimisen uudet haasteet. Vierailu Tallinnan yliopistossa avasi silmiä siitä, millaisin tiikerin loikin Viron tietojenkäsittely edennyt niin perusopetuksessa, yliopistossa kuin yhteiskunnassakin. Seurasimme Tallinnan yliopistolla kahta hyvää ja mielenkiintoista esitystä tietotekniikan opetuksesta ja sen haasteista. Virossa on muuten avoin wlan itsestään selvyys.

Tässä kännykkäni Panorama-sovelluksella otetussa kuvassa on osa seminaarin osallistujista.

Ohjelmassa oli vahvasti esillä perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman uudistaminen vaikka se ei sinällään seminaariohjelmaan kuulunutkaan. Seminaarissa esiteltiin myös vuorovaikutteista oppimateriaalia. Eipä ole pitkä aika kun kirjan korvikkeeksi tarjottiin romppuja. Nyt oppimateriaalituotantoyhtiöt puuhastelevat webissä ja ovat täpinöissään siitä, että opettajat voivat muokata materiaalia mieleisekseen.

Erilaisten esitystekniikoiden seuraaminen on seminaarien suola. Eräs luennoitsija piti luentonsa Adobe Connectin avulla. Hyvin valmisteltu esitys PowerPointeineen ja kuvineen toimi erinomaisesti. Ääni kuului ja otteissa näkyi, että ei oltu ensimmäistä kertaa asialla ja aikataulukin piti. Toinen esitys alkoi niin, että aikatauluun sovitun tauon sijaan esiintyjä kertoi, että hänellä on niin paljon asiaa, että esitykseen tarvitaan taukokin. Tarvittiinpa hieman seuraavankin esityksen aikaa. Hmmm. Eikö esitystä mitoitetakaan käytettävän ajan mukaan. Se varsinainen esitys oli sitten ryhmätyö. Mielenkiintoinen työ sinänsä. Mutta. Miksi ihmeessä opettajat esiintyjinä rakastavat ryhmätöitä tai miksi opettajat laitetaan tekemään ryhmätöitä. Luokassa se tietysti on ihan eri asia mutta olisin ehkä oivaltanut jutun jujun hyvästä esityksestäkin. Eräs esiintyjä oli niin innostunut aiheestaan, että itse esitystä oli vaikea seurata innokkuuden takaa. Eräässä esityksessä ilmeisesti haluttiin demota sitä, että esityksen puheosuuden voi pitää mistä tahansa, vaikka lenkillä ollessaan. Onnistuuhan se. Kuului toki. Ehkä kuitenkin kannattaisi mikrofonin päälle laittaa vaikka villasukka,  jotta tuulen suhina, liikenteen melu ja muut mukavat ylimääräiset äänet eivät kuuluisi niin selvästi. Tai ehkä olisi hetkeksi voinut pysähtyä jonnekin suojaisaan paikkaan, kokeilla ääntä ja odottaa palautetta. Kannattaa harjoitella oma esitys etukäteen. Tekniikkakin on hyvä kokeilla. Asiasta voi kertoa lyhyestikin.Tämä ei tarkoita sitä, että esitykset olisivat olleet huonoja, päinvastoin. Kaikki esitykset olivat erittäin hyviä ja mielenkiintoisia. Niitä olisi kuunnellut pidempääkin.

Kommentointia ja videojuttuja - kivaa

Toinen seminaaripäivä SULOP2013 -seminaarissa alkoi aktivoivalla aamuluennolla. Siinä hyödynnettiin Presemoa ja sekä kommentoitiin, keskusteltiin että arvioitiin edellisen päivän esityksiä. Presemo esimerkki oli erittäin hyvä. Palautetta ja ajatuksia kannattaakin kirjata heti tuoreeltaan.

Seuraavaksi olin valinnut Videoita ja tarinoita oppimisesta -työpajan. Sitä veti Satu Hakanurmi. Odotin työpajalta paljon. Hyviä vetäjän tekemiä käytännön esimerkkejä mitä tehdään miten ja miksi. Hän oli olettanut, että kaikilla on mukana iPad ja että iMovieta voidaan heti käyttää ja sitten vaan jakaannutaan ryhmiin ja tehdään homma. Hänen mielestään henkilökohtaiset laitteet motivoivat ja sitouttavat oppimiseen, opiskelu tulee osaksi arkea ja oppituntien ulkopuolelle.

Ja tässä sitten SWOT aiheesta. KIVAA (visuaalisuus muistin tukena), ONGELMIA (BYOD), MAHDOLLISUUKSIA (opiskelijat tekevät oppimateriaalin), UHKIA (yksityisyys). Dokumentoi, identiteetti, reflektoi ja mediataidot. Työpajassa esiteltiin kolme video-esimerkkiä: 1, 2 ja 3. Työpajan parista tai kolmesta tuotoksesta paras oli ennenkin videoita tehneen ja editoineen porukan Parhaan sämpylän metsästys. Miestäni videoiden tekeminen vaatii paitsi visuaalista silmää myös käsikirjoitustaitoa. Näitä "videoitahan" tulee tuutin täydeltä mikä powerpointilla tehtynä ja mikä milläkin vimpaimella. Huonoja still-kuvia ja tylsää musaa ja ah niitä fonttien ja värien kirjoa tekstityksessä. Hyvä esitys on edelleenkin hyvä esitys. Tehdään se miten tai millä välineellä tahansa.

Olisi kuitenkin kannattanut valita Pauliina Kupilan ja Jere Majavan työpaja: Press "Learn" to start -työpaja pelillisestä oppimisesta. Toisaalta Taina Joutsenvirran ja Liisa Myyryn Sulautuvat tenttikäytännötkin olisi ollut kiinnostavampi ja varmasti myös Yliopisto-opetuksen kehittäminen tukemaan työelämätaitojakin. No, elämä on valintoja.

Webinaareista vauhtia työelämään

Elämme webinaarien luvattua aikaa. Ensi viikolla, 12.6. klo 13 alkaen on Vauhtia työelämäyhteistyöhön -hankkeen online-seminaarin.  Online-semaarin tavoitteena on esitellä työelämälähtöisiä projekteja sekä uusia oppimisen ja opetuksen mahdollisuuksia.Tähän HAMK:in online-seminaariin voi osallistua Adobe Connectin välityksellä. Lisätietoja seminaarista.

Tiedotus, ah tiedotus

Toimipisteessämme alkoi eilen remontti. Opettajien taukotilat laitetaan kesän aikana uuteen uskoon. Taukotiloissa on paitsi keittiö, wc, vaatenaulakot, postilokerot, neuvottelupöytä, sohvaryhmä, ja myös sisäkengät ja vaihtovaatteet.  Kuinka ollakaan, tiedottaminen unohtui työn tilaajalta. Olisimme toki siirtäneet kimpsumme ja kampsumme pois remontin tieltä mutta emme tienneet asiasta mitään. Kenkämme, naulakossa olleet vaatteemme, sateenvarjomme ja muut tarvikkeet ovat nyt koulun kahvion nurkassa yhdessä isossa läjässä. Eivätkä ne ole roskis- tai kirppiskamaa, ei alkuunkaan. Parasta on se, että erään koulutusohjelman pääsykoe on huomenna. Viitisensataa hakijaa näkee tämän kenkä- ja vaatevuoren ja saa tilaisuuden kuunnella remontin ääniä. Onkohan hyvä suunnittelu kallista vai valittiinko edullisin remonttifirma, jolla juuri nyt sattui olemaan aikaa.

Vankempi perusta

Tänään jatkoimme kehittämistä. Oleellisinta on perusasiat ja ne on oltava kunnossa. Koska työpaikat ovat erilaisia ja työpaikalla tapahtuu varsinainen työssäoppiminen, on oleellisinta vahvistaa perusasioiden hallintaa.

Opiskelijalla on oltava hyvät viestintä- ja kommunikointitaidot, kokonaisuuksia on hallittava eikä kielitaitokaan ole pahitteeksi (ruotsi, englanti ja ohjelmointi). Vankan perustan päälle on hyvä rakentaa omaa ammatti-identiteettiä. Asiakas on yritysmaailma, ei opiskelija. Alumnitoimintaan on hyvä kiinnittää huomioita. Mitä annettavaa meillä on alumneille. Alumneilla sitä vastoin on paljonkin annettavaa meidän opiskelijoille.

Tulevaisuutta Vierumäellä

Tänään ollaan oltu koko yksikön voimin, joka muuten on näköjään nimeltään ICT -koulutus ja -palvelut yksikkö, kehittämispäivillä Vierumäellä. Teemana on Creating the bright future - yhdessä uudistaen. Tulevaisuutta on mietitty koulutusohjelmaryhmissä ja yhdessä sekä luentosalissa, lenkkeillen, eränkävijän kierroksella, geokätköilyissä että muuten vain rupatellen. Paljon asiaa, oivalluksia ja mukavaa yhdessäoloa. Hetki sitten keskusteltiin motivaatiosta. Toiset motivoituvat työtovereista, toiset opiskelijoista, joku johtamisesta, joku onnistumisista ja joillekin innostus tuo virtausta, flowta. Mitä me sitten uudistetaan tai millainen tulevaisuus luodaan. Se ehkä selviää huomenna. Joka tapauksessa yksi muutosta ohjaava merkittävä asia on rahoitusperusteiden uudistuminen. Mutta miten.