Pedagogiikkaa ja oppimisen uusia haasteita

Seminaaritunnelmaa ja mobiililaitteita

IT-kouluttajien tämän kevään Seminaarissa Sosiaalisen median pedagogiikka ja oppimisen uudet haasteet oli monta erittäin hyvää esitystä. Poimin tähän kaksi esimerkkiä.  







Anne Rongas esitteli AVO-hankkeen Avoimia oppimisreursseja ja kertoi avoimien oppimis-ympäristöjen moninaisuudesta, sisällöntuotannon helpottamisesta ja joustavoittamisesta. Sisältöjä voidaan jakaa 1) avoimesti (Khan Academy, TED), 2) valmiina koosteina (MOOCit esimerkiksi Courserassa), 3) media aineistoina tai sovelluksia voidaan jakaa ja tai antaa oikeuksia niiden käyttöön, 4) siten, että sosiaalinen media voi toimia jakamisen foorumina, 5) kuratoimalla (verkkosisältöjen näkyväksi tuomista) ja  6) henkilökohtaisina oppimisympäristöinä.

Kari Vatanen Mobiestä (Mobie on kuopiolainen yritys, joka on tehnyt 1995 asti verkkopalveluja ja digiviestintää) kertoi oppilaitoksille tehdyistä Mobie Zine -sovelluksista, jotka toimivat uudenlaisena oppikirjana, jota opettaja voi halutessaan muokata. Mobiilitekniikkan on viimevuosina muuttanut opetusteknologiaa. Haasteena on se, että sisällön tulee toimia kaikilla laitteilla. Nettisivuja luetaan yhä enemmän erilaisilla mobiililaitteilla. 2012 lopussa Suomessa oli 520.000 tablettia ja älypuhelimia peräti 3 miljoonaa. Mobie Zine on perusta on julkishallintoon html5:lla toteutettu uudenlainen verkkolehti, joka toimii kaikilla laitteilla. Sisällöin tuotanto on helppoa ja ajasta ja paikasta riippumatonta. Lähiaikoina julkitetaan onEdu.fi -portaali. Siellä tarjotaan avoimen materiaalien tuottajille julkaisukanava.

Hyviä esityksiä oli paljon muitakin ja niistä tarkemmin IT-kouluttajien sivustolta.

Webinaareista vauhtia työelämään

Elämme webinaarien luvattua aikaa. Ensi viikolla, 12.6. klo 13 alkaen on Vauhtia työelämäyhteistyöhön -hankkeen online-seminaarin.  Online-semaarin tavoitteena on esitellä työelämälähtöisiä projekteja sekä uusia oppimisen ja opetuksen mahdollisuuksia.Tähän HAMK:in online-seminaariin voi osallistua Adobe Connectin välityksellä. Lisätietoja seminaarista.

Virka daga

Tänään on tavallinen virka daga, fimmtudagur, siis torstai ja arkipäivä. Vaikka aamulla satoi, on ollut lämmintä ja puolipilvistä koko päivän. Tänään piipahdin paikallisessa ostarissakin. Verkko-opetusta on tullut pohdittua toden teolla. Saipa paikallinen laatupäällikkö minut vakuuttuneeksi siitä, että seminaareissa on aina oltava mukana tabletti-tietokone. Siinä voi sitten lueskella posteja tai näyttää muuten tärkeältä. Hän kertoi seminaarimatkastaan, jolla hän tunsi olleensa osa mennyttä maailmaa kun hän teki muistiinpanoja käsin.

Kaffi Ilmur - hyvä lounas seisovasta pöydästä

Alakaupungin ostos- ja kävelykatu ja jatkuva autoliikenne

Akureyrarkirkja (1940) on kaupungin symboli

Kirkolta näkymä Eyjafjördurille

Joustava opetus verkossa

Kuuntelin tänään Otavan opiston Taru Kekkosen luentoa siitä miten pudokkaat voivat suorittaa opintonsa jouhevasti verkossa. Luento kuului Distans and Nordifon Webinaarien -sarjaan. Otavan opisto järjestää sekä peruskouluopetusta että lukio-opetusta siinä missä muutkin valtion tukea saavat oppilaitokset sekä verkossa että lähiopetuksena. Myös kansanopisto-opintoja on tarjolla. Otavan opisto toimii eri oppilaitosmuotojen ja -tasojen rajapinnassa ja siellä kehitetään niin oppimisen metodeja kuin ympäristöjäkin.

Taru kertoi kolmenlaisista kursseista: non-stop, yhteistoiminnalliset ja ilmiöpohjaiset -kurssit. Non-stop kurssilla opiskelija voi suorittaa kurssin oman aikataulunsa mukaisesti itsenäisesti ja joustavasti. Tämä sopii niille, jotka haluavat opiskella omaan tahtiin. Yhteistoiminnalliset (collaboration) kurssit vaativat ilmoittautumisen ja työskentely voi tapahtua suljetussa oppimisympäristössä, wikeissä, virtuaaliluennoilla tai keskusteluissa. Ilmiöpohjaisilla kursseilla (phenomenon based)opitaan yhdessä. Näillä kursseilla on oppiaineiden intergrointia, voidaan kokata englanniksi. Nämä kurssit ovat kaikille avoimessa ympäristössä.

Erilaiset oppimahdollisuudet tuovat opiskelijalle joustavuutta, mahdollisuuden opiskella tai palata takaisin koulun opiskelurytmiin ja ne antavat vapautta sekä vastuuta. Myös opetuskulttuuri muuttuu ja otetaan riskejä, on kestettävä keskeneräisyyttä ja epävarmuutta ja on oltava mahdollisuus muuttaa joustavasti suunnitelmia. Opiskelijat tukevat virtuaaliopiskelussa toisiaan ja muodostavat itsenäisesti keskusteluryhmiä itse valitsemilleen sosiaalisen median alustoille. Vaikka opiskelijat olisivatkin Facebookissa, niin opettajat eivät mene heidän ryhmäänsä.

Miten soveltaa somea opetuksessa

SULOP2012 -seminaarissa Hanni Muukkonen piti luennon, jossa käsiteltiin sitä mitä korkeakouluopettajan tulisi tietää sosiaalisesta mediasta. Mieleen jäi erityisesti teknologian käyttö: mieti mikä on tarkoituksen mukaista ja ohjeista se, jota käytetään - hyvin. Toinen asia oli sosiaalisen median swot. Vahvuudet: ohjelmien saatavuus hyvä ja aloituskynnys on matala. Heikkoudet: hajauttavat tietämyksen eri välineille eivätkä ne keskustele keskenään, vaikea hallinnoida ja ylläpitää, tietokäytäntöjen reflektoinnin puute ja some ymmärretään keskustelun mahdollistajana eikä jaettujen kohteiden yhdessä työstämisen välineenä. Mahdollisuudet: jakaminen ja yhdessä työstämisen toimintamallien omaksuminen, suunnittelu ja koordinointi, sisältöjen kehittyminen ja prosessien etenemisen seuraaminen. Uhat: pitkäjänteinen tiedonluomisen ja -kehittelyn prosessi voi yllättäen katketa sosiaalisen median välineillä, tekijänoikeuksien menettäminen, omiminen ja yleinen oikeuksien hämärtyminen sekä se, että jossain mielessä tiedon tallentaminen pilvipalveluille uhka, koska ei voi vaikuttaa missä tieto on.

Aloitusluennon jälkeen osallistuin työpajaan, jossa pohdittiin miten soveltaa sosiaalista mediaa omassa opetuksessa. Työpajaa vetivät Jere Majava ja Antero Aunesluoma. Työpajan paras anti oli keskustelut muiden osallistujien kanssa somen soveltamisesta opetuksessa. Ryhmämme pohti opettajan työkalupakkia eli mitä sosiaalisen median välineitä tulisi käyttää. Porukalla todettiin, että  Moodle toimii kotipesänä (kurssitiedot, arvioinnit ja linkit muualle). Tämän lisäksi tarpeen on Dropbox ja Dropitto.me (tiedostot aina mukana ja tehtävien palautus). EduFeedr (kootaan kurssiblogit ja blogien feedit) vaikuttaa mielenkiintoiselta tavalta hallita kurssia. Blogit: (Posterous, Tumblr, Blogger ja WordPress) kannattaa ottaa käyttöön. Entä wikit (kun asia muuttuu, kokouksen muistiinpanot, projektin hallintaa to-do -lista) tai GoodleSites, kumpaa käytetään. Dokumenttien työstämisessä ja myös ryhmätöissä on GoogleDocs paikallaan. Miksi Twitter (keskustelut ja kysymykset ja tiedon haku) on parempi kuin Facebook? Ihan siitä syystä, että Twitterissä on mahdollista tehdä erilaisia tunnuksia eri roolit huomioiden. Olenko töissä, opiskelenko vai keskustelenko kavereideni kanssa. Ryhmätöihin ja keskusteluihin soveltuu myös Skype tai Googlen Hangout. Kiitos vielä innokkaille ja asiantunteville työpajan vetäjille - Jerelle ja Anterolle.

SULOPin caset

Sulautuvan opetuksen ja oppimisen seminaarin iltapäivän case-esityksistä valitsin Adobe Connect - neljä kärpästä yhdellä iskulla, Tradenomin tutkinto monimuoto-opetuksena ja Älä hölmöile, tiedä mitä teet.

Helsingin yliopiston avoimesta yliopistosta koulutussuunnittelija Sanna Saari-Salomeri esitteli 3 op:n kurssin Kasvun Haasteet. Kurssi soveltuu paitsi asiasta kiinnostuneille myös erkkapedan ja psykan opiskelijoille valinnaisiin opintoihin. Kurssi toteutetaan sekä lähiopetuksena ja välitetään verkossa Adobe Connectin välityksellä Lahden toimipisteeseen sekä kotikoneille. Luennot nauhoitetaan ja ne on 14 vrk ajan katsottavissa kurssin Moodle-toteutuksesta löytyvästä linkistä. Kurssilla on vastuuopettaja ja 14 vierailevaa luennoitsijaa. Opiskelijoita on 169. Mielenkiintoista tässä on se, että opiskelijat tulvat Lahden toimipisteeseen kuuntelemaan luentoja sen sijaan että he kuuntelisivat ne kotona. Vaikka esityksessä sanottiinkin, että kurssi vaatii paljon resursseja, niin suurin työ on varmasti kurssin vastuuopettajalla, jonka on luettava kaikkien kurssilaisten opintopäiväkirjat. Vertaisarviointi voisi olla tehokkaampi suuressa ryhmässä, mutta sitä harkittaneen vasta seuraavassa toteutuksessa.

Päivän mielenkiintoisin anti oli Eeva Karttusen esitys aikuiskoulutuksen monimuoto-opetuksena toteutetusta liiketalouden tradenomin tutkinnosta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa monimuoto-opetus tarkoittaa sitä, että on 11-14 lähiopetuspäivää ja muu opetus on verkossa. Heillä on myös yksi saapumisryhmä, joilla on vain 4 lähipäivää/kalenterivuosi. Mitenhän monessa oppilaitoksessa puhuttaisiin tässä yhteydessä jo virtuaaliopinnoista,vaikka monimuotoahan se on jos on lähipäiviä. Lähipäivinä on yleensä kolmen kurssin orientaatio, tämän jälkeen opiskelu on verkossa. Pohjois-Karjalassa on käytössä myös kesälukukausi koska muuten tradenomiopintoja ei saisi suoritettua 3,5 vuodessa. Niin, ja kurssit eivät ole pientä silppua, vaan muistaakseni 8 opintopisteen kokonaisuuksia. Opiskelu tapahtuu joko Moodlessa, Adobe Connectissa joko suoraan välitettävinä luentoina tai tallenteina ja lisäksi käytetään myös wikejä, blogeja ja Google Docsia. Monimuoto-opetus on perusteltua siitä syystä, että opiskelijoiden Kiteeltä, Lieksasta, Nurmeksesta tai Outokummusta ei tarvitse tulla Joensuuhun neljänä iltana viikossa. Tämä opintojen toteutustapa on houkutellut opiskelijoita myös pääkaupunkiseudulta ja toki muualtakin Suomesta.

Jyväskylän yliopistosta Merja Ruuska ja Terhi Taanonen kertoivat siitä miten ope voi hyödyntää somea työssään. Jyväskylän yliopistoon on hankittu pilvipalveluina Google Apps for Education ja opiskelijoiden sähköposti on ulkoistettu. Oppilaskunta selvitti ja ehdotti Google Appsin hankintaa. Miksi Google Apps? Ryhmätöiden tekeminen on helpompaa, voi seurata esimerkiksi versiota ja kommentteja vaikkapa opinnäytetyöstä ja esimerkiksi oppimispäiväkirjasta näkee muutakin kuin sen edellisenä iltana hätäisesti väsätyn lopputuloksen. Sekä opiskelijoita että henkilökuntaa muistutetaan, että verkolla on historia ja hölmöily voi maksaa työpaikan tai yksityisyyden menetyksen. Mieti haluatko itse määritellä mitä verkossa sinusta liikkuu. Toki jokainen saa määritellä yksityisyytensä, jos haluaa myydä ilmaisella lounaalla, niin OK. Oletko lukenut Facebookin käyttöehdot. Entä mitä kaverisi linkittävät verkkoon. LinkedOuti - LinkedIn:  mieti mitä kerrot ja jos et kerro niin miksi et kerro. Voi olla, että sinulla onkin työpaikka, josta ei saa kertoa mitään. Pidä työ- ja vapaa-ajan sovellutkset erillään. Vaikka nodoby cares! on somessa on hyvääkin ja sitä  kannattaa hyödyntää opetuksessa. Muista, että some-välineet ovat vain apuvälineitä ja käytä niitä tarkoituksen mukaisesti.

Sulautuvaa opetusta ja oppimista

SULOP2012 -seminaarin aamupäivän ensimmäisessä luennossa professori Päivi Häkkinen Jyväskylän yliopistosta puhui yhteisöllisen verkko-opetuksen murroksesta. Hän puhui nettisukupolvesta tai diginatiiveista, suoraan Internet-maailmaan syntyneestä sukupolvesta. He kyseenalaistavat ja heillä on tasavertaisuuden kulttuuri vahvasti läsnä. Tätä ei ole tutkittu oppimisen näkökulmasta mutta muuttaako se oppimista. Miten koululaitos kykenee valmistamaan oppijoille yhteiskunnan kannalta tärkeitä valmiuksia. Nettisukupolvi ei ole homogeeninen ryhmä ja jokainen meistä voi kokea olevansa nettisukupolvea. Sosiaalisen median käytössä korostuu itsesäätelyn taitojen merkitys ja tiettyjen taitojen harjaannuttaminen tuottaa tiedon kanssa työskentelijöitä ja tietoon intohimoisesti suuntautuvia tietotyöläisiä, jotka ratkovat monimutkaisia ongelmia ja rakentavat käsitteellisesti monimutkaisia tuotoksia, käyttävät paljon aikaa tehtävän määrittelyyn, suunnitteluun, rajaukseen ja muodostavat omia käsityksiä. Nettisukupolven somen käytössä vapaa-ajan kuluttaminen ja viihdekäyttö on tyypillistä. Sitä ei ole tutkittu, miten somea käytetään osana oppimisympäristöä. Toki yksittäisiä välineitä kuten blogeja ja wikejä on tutkittu. Tuottavatko avoimet ja oppijalähtöiset ympäristöt tietoon intohimoisesti suhtautuvia älyn jättiläisiä.

Toinen luennoitsija oli elintarviketieteiden lisensiaatti Eeva Voutilainen Helsingin yliopistosta. Hän kertoi verkko-opettajan kokemuksista vuosien varrelta. Tehtävissä on tärkeää vuorovaikutteinen keskustelu, referaatit ja esseet sekä myös monivalintatehtävät ja tentti. Adobe Connect -verkkoluennon hän jaksottaa kolmeen 20+10 minuutin jaksoon, josta 20 minuuttia on luentoa ja 10 minuuttia aktivoivia tehtäviä (väittämiä, ei avoimia). Pohdintatehtävät tehdään joko mikin tai chatin (luontevin) välityksellä. Vain opettajalla on puheoikeus ja opiskelijoilla oikeus chattiin. Luennon aikana näkyy pelkät diat ja kun ne on käsitelty, tehdään väittämätehtäviä (poll) ennakkokäsityksistä. Kun opiskelija on valmis hän nostaa käden ylös (raise hand). Opetuksessa käytetään myös teemakeskustelua: alustus, osallistuminen, keskusteluun mahdollisuuksien mukaan. Seuraava vaihe on lukupiiri: vastuu- ja perusjäsenet (ope taustalla) - edellytys tenttimiselle. tämän jälkeen on seminaari: alustus ja opponointi sitten on vuorossa verkkokongressi. aihe 1: puheenvuoro + kommentti. Aihe 2: ideointi. Opiskelijat tekevät yhteenvedot keskusteluista. Opiskelijalle pakko on paras motivaattori.

Kolmantena aamupäivän esityksenä kuultiin professori Jari Multisillan mobiiliopetus nyt ja tulevaisuudessa. Multisilta puhui käsitteistä digital natives vs. digital immigrants ja totesi, että nuoret käyttävät vapaa-aikana somea ja tekniikkaa, joten kyllä he käyttävät koulussakin ja ovat koko ajan yhteydessä jonnekin. Onko digitaalinen eliitti muodostumassa ja putoaako osa nuorista tai meistä muista pois kehityksen kelkasta? Mobiilioppiminen oli 2000-luvun alussa kännykkä ja opittiin kun oltiin liikkeessä. Istuminen onkin heikoin tapa oppia mitään. Oppimisella on oltava aika ja paikka, vaikka se olisikin järjestettyjen tilanteiden ulkopuolella. On oltava välineitä - työkaluja, jotka aikaansaavat ajattelua ja oppimista. Kognitiivinen työkalu voi olla mikä vain, vaikka Excel, jos on oppimistehtävä, joka aikaansaa oppimisprosesseja. Multisilta otti esille erilaisia trendejä. Trendi: avoimen lähdekoodin ohjelmistot: OpenOffice.org --> GoogleDocs (pilvipalvelut). Oppimisjärjestelmät Moodle --> Google apps (oppija: oppimisympäristö kasataan itse). Trendi myös: tekstintuottamisesta ollaan siirtymässä videomateriaalin käyttöön OpenOffice.org --> YouTube. 70% lapsista ja nuorista käyttää päivittäin YouTubea. Trendi läppäreistä mobiiliin ja tabletteihin. Mobiilioppimisen teoreettiset viitekehykset: toiminnan teoria ja siitä johdetut mallit (Engeström), Kolbin kehä, learning styles (kokemuksellisen oppimisen malli) ja Paceyn teknologian merkityksiä käsittelevä malli. Sitten on vielä motivaatiotutkimukset eli mikä motivoi teknologian käyttöön.

SULOP2012

8.-9.3. on vuorossa SULOP2012 Sulautuvan oppimisen seminaari Metsätalolla. Luvassa on monta mielenkiintoista case-esitystä ja työpajaa. Itse odotan etukäteen verkko-ohjaukseen ja virtuaaliopetukseen liittyviä esityksiä.

IT-ala juhii ja muistelee

Kylläpä näitä synttäreitä nyt riittää IT-alalla: eilen oli IT-kouluttajat ry:n 10-vuotisseminaari, vähän aikaa sitten Hetky täytti 40 vuotta ja nyt on TIEKEkin jo kolmikymppinen ja Tietotekniikan liitto lähenee jo eläkeikää, sehän on 1953 perustetun Reikäkorttiyhdistyksen peruja. TIEKEn tämän päivän juhlaseminaarissa varmaankin pohditaan minne kadotettiin tietoyhteiskunta, jota niin kovasti hehkutettiin kymmenen vuotta sitten.

Poimintoja Jyrki Kasvin juhlaseminaari tweettauksista: Timo Kekkonen: lisää tietoa ei tarvita, vaan tiedon kriittistä, integroivaa ja kokonaisvaltaista käsittelyä. Lisäksi eri alojen eri ikäiset asiantuntijat pitäisi saattaa yhteen tarkoituksella ja satunnaisesti. Paula Risikko: Terveydenhuollon järjestelmät saadaan kuntoon vasta sitten kun pirstaleiset rakenteet on kunnossa. ITIF 2009 -tutkimuksen mukaan Suomi, Ruotsi & Tanska maailman johtavat terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon maat. Suomi oli sähköisen sairauskertomuksen edelläkävijä. Olli Kallioniemi: Terveydenhoidon ICT 2020: genomitieto, globaali pilvidiagnostiikka ja kuva-analyysiin perustuva etädiagnostiikka. Jyrki Kontio: Tieto menee pilveen, päätelaitteiden kirjo, verkottuvat käyttäjät ja uudet ansaintamallit. Hänen mukaansa nyt eletään suurinta ICT-alan muutosta sitten Internetin ja hän oli huomannut myös, että Helsinki on Euroopan kuumin startup-city (Aaltoes).