SULOP2013 -seminaarista jäi mieleen Jere Majavan oppi siitä, että sosiaalisen median palvelua valittaessa kannattaa aina miettiä mikä on kyseisen palvelun ansaintamalli eli millä palvelu rahoitetaan. Palveluiden sopimuksissakin on kaikkea mielenkiintoista. Entä kuka ne sopimukset oikeasti lukee tai ymmärtää. Sivustolta Terms of Service didn't read, saa vähän vinkkiä siitä mitä palveluissa on ja mitä ei. Täydellistä yksityisyyttä eikä tietoturvaa ei ole. Luottamus on oleellista. Niin ja opetuskäytössä palvelun tulisi aina sallia nimimerkit ja anonyymit käyttäjätilit. Toki open pitää tietää kuka on kuka mutta ei koko nettimaailman. Eipä niitä kursseja muutenkaan seiskassa julkaista. Entä kannattaako kaikki palvelut ottaa samalta palveluntarjoajalta. Mitä jos käyttöehdot muuttuvat tai palvelu loppuu.
Toinen asia on se, että olipa WordPress-blogipalveluna miten hyvä tahansa, niin blogiharjoittelussa tai kurssien oppimispäiväkirjoina kannattaa käyttää jotain blogiympäristöä, jolla pääsee heti työn touhuun eikä perusasioiden opettamiseen tai opiskelemiseen mene puolta päivää. Blogger on helppo ja sitä ei tarvitse asentaa koneelle. Vieläkin helpommalla pääsee esim. Throwww -blogipalvelulla. Perustat vain blogin ja aloitat bloggaamisen. Onhan näitä toki paljon muitakin, esimerkiksi Vuodatus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti