Ratkaisu on resurssit (CC BY: Linda). Yhtälö toki on melko haastellinen koska nyt samalla tuntimäärällä tehdään enemmän töitä. Osallistumme kaikki säästötalkoisiin. Ainakin opetushenkilökunta. Niin ja parhaat opetuksen asiantuntijat luonnollisesti ovat ne, jotka eivät opeta. Meillä on esitetty verkko-opetuksen auditointia ja laatukriteireitä ja ties mitä opetuksen laadun parantamiseen. Verkko-opetus on kuitenkin vain yksi kurssin toteutusmuoto, siinä kuin lähiopetus tai monimuoto-opetuskin. Opettajat ovat ammattilaisia omassa työssään. Vaikka välillä tuntuu, että opetustaitoa vähätelläänkin. Olisko minun opetuksessani parannettavaa? Virtuaaliopetus on haasteellista jo sellaisenaan ja etenkin silloin kun työkalut eivät toimi. Jos verkko on hidas, niin se on opetuksen tukipalvelujen, it-palvelujen laatuongelma. Ei opettajan osaamisen puutetta. Kun työkalut vaihdetaan kesken lukukauden intensiiviviikon aikana, jolloin myös on opetusta, niin siinäpä on haasteita kokeneemmallekin virtuoosille, helpparissakin. Opetuksen arvostuksesta kertoo jotain myös se, että opetusta ei mainita millään kolmesta sivustosta: ei ulkoisilla sivuilla, ei extrassa eikä intrassakaan. Asiakkaita ja opiskelua toki.
Mielenkiintoista on myös se, että samaa asiaa on pohtimassa ja kehittämässä useampi työryhmä, jopa saman yksikön sisällä. Parasta on se, että porukat eivät tiedä toisistaan. Verkko-opetuksen kehittämistä pohtivat nekin, joilla ei ole kokemusta verkko-opetuksesta eikä välttämättä verkko-opiskelustakaan. Verkko-opetuksen ensimmäinen edellytys on kunnon verkko-yhteydet. Seuraavaksi opetusta tukevat työkalut ja motivoituneet opettajat ja tietysti päämäärätietoiset opiskelijat. Opetus on vuorovaikutusta verkossakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti