Verkko-opetuksen hyvät käytänteet

Käsityötaidetta Islannista

Jaamme opettajien kesken verkko-opetuksen hyviä käytänteitä kerran lukukaudessa. Torstain tilaisuudessa oli kolmisenkymmentä kuulijaa ja osa heistä, kuin myös esiintyjistä oli verkossa. Päivin kanssa totesimme, että varmaan kahvitarjoilulla oli osuutta yleisömenestykseen. Virtuaalikahviakin oli toki tarjolla.

Tällä kertaa esillä olivat Moodle, ConnectPro, kyvyt.fi ja blogit erilaisten opetus- ja ohjauskäytänne-esimerkkien avulla. Kuulimme myös korkeakoulumme verkko-opetukseen liittyvistä suunnitelmista. Osaamista ja innovatiivisia verkko-opetusratkaisuja löytyy talon sisältä paljon, vaikka usein vinkkejä ja oppia haetaankin ulkopuolelta tai kuvitellaan, että meillä ei hallita verkko-opetusta tai sitä ei ole lainkaan.  Tanja ja Anja olivat hienosti sitouttaneet viestinnän opiskelijat blogikirjoittamiseen. Seija kertoi miten hän hyödyntää myynnin opetuksessa Moodlea ja ConnectProta. Helin esimerkkinä oli kyvyt.fi e-portfolion käyttö oppimistehtävien palautuksessa. Tietojenkäsittelyn monimuotokoulutuksessa taas hyödynnetään blogia ohjauksessa ja tiedotuksessa. HH:n esimerkkien lisäksi kuultiin Helsingin yliopiston avoimen yliopiston tavasta hyödyntää ConnectProta.

Uusia ajatuksia ja pedagogiikkaa

Aamulla keskustelimme erään opettajankoulutuksen opettajan kanssa siitä miten he ovat hoitaneet sekä etäryhmät että lähiopetusryhmät samana ryhmänä. Etäopiskelijat käyvät yliopistolla pari kertaa lukukaudessa ja silloin on tärkeää, että lähiopetus (esimerkiksi taideopetus) tapahtuu niin, että molemmat ryhmät ovat yhdessä, Tämä auttaa ryhmäytymisessä sekä siinä, että pari- tai ryhmätöitä on myöhemmin helpompi tehdä olivatpa opiskelukaverit sitten missä tahansa. Keskustelimme myös Flipped Learningistä ja totesimme, että se voi sopia vallan mainiosti yliopisto-opetukseen mutta ei ehkä ihan perusopetukseen. Yliopisto-opiskelussa opiskelija on itse vastuussa tekemisistään mutta jos lapsi ei tee kotitehtäviä tai vanhemmat eivät valvo niiden tekemistä, niin miten ihmeessä sitten opetusvideoiden katselu kotona onnistuisi. Uutta pedagogiikkaa ei tarvita vaan taitoa olla läsnä, opettaa ja ohjata. Olen seurannut pohjoismaista webinaarisarjaa koulutuskeskusten etäopetusmenetelmistä. Eilinen webinaari jäi minulta väliin mutta aamulla sain henkilökohtaisen referaatin siitä mitä siellä oli esitetty. Eilinen esiintyjä oli tapaamani opettajankoulutuksen opettaja.

Tämän jälkeen kiiruhdin katsomaan matematiikan opettajaa ja tutustumaan hänen etäopetusesimerkkeihinsä. Saman opettajan kanssa esittelimme eilen opetusmenetelmiämme ja kurssejamme Moodlessa muille asiasta kiinnostuneille.

Sitten olikin vuorossa kalataloutta ja ryöstökalastusta. Uudesta Seelannista Auklandin yliopistosta  Christina Stringer ja Glenn Simmons esittelivät heidän tutkimukseensa perustuvaa dokumenttifilmiä, jossa paitsi kerrotaan ryöstökalastuksesta, kalastuskiintiöistä myös siitä miten osa saaliista heitetään takaisin mereen joko siksi, että kiintiöt ovat täynnä, tarkastaja on laivalla tai kaikkea kalaa ei olla ehditty käsitellä. Kalanjalostuslaivojen työntekijöiden olosuhteet ja kohtelu ovat verrattavissa entisaikojen orjatyövoiman käyttöön. Tässä projektissa on tehty yhteistyötä Akureyrin yliopiston taloustieteiden osaston kanssa.

Laatupäällikön tapaaminen avasi silmiä monessa suhteessa. Laatu on sitä, että opiskelijat ja työnantajat ovat tyytyväisiä. Asiaa tutkitaan paljon ja ongelmiin puututaan heti. Paikalliset yritykset ovat erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön yliopiston kanssa. Opiskelijoiden sijoittumista seurataan vielä viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Koska Islannissa on pulaa työpaikoista moni nuori muuttaa Tanskaan, Ruotsiin tai erityisesti Norjaan töihin. Monessa perheessä jompi kumpi vanhemmista käy ulkomailla töissä.

Tällä viikolla valitaan ulkomaiset vaihto-opiskelijat ja heitä onkin luvassa ennätysmäärä. Hakemuksia oli tullut nelisenkymmentä. Haasteellista on se, että englannin kielistä opetusta on hyvin vähän. Varsinkin nyt kun englannin kielinen tietojenkäsittelyn koulutusohjelma on säätösyistä lopetettu. Yliopistojen rahoitusta on vähennetty 25 %. Skotlannin yliopistosta on luvassa asiantuntija-apua etäopetuksen tehostamiseen ja tätä projektia on mahdollisuus päästä seuraamaan sivusta.

Olisiko innostavaa jos työhuoneesi ikkunasta avautuisi oheinen näkymä. Tämä on osa näkymää, joka aukeaa sekä opon että laatupäällikön ikkunasta. Muumit ovat kova sana Islannissakin.

Erilaista virtuaalisuutta

Aloitin päivän tutustumalla opintojen ohjaukseen. Paikallisella opolla on psykologin koulutus ja hän on se olkapää, johon nojataan ja jonka huoneessa itketään kun mies on merillä, rahat loppu ja yksin pitäisi hoitaa koti ja lapset ja ehtiä tehdä töitäkin, opiskelun ohella. Islannissa ei tunneta opintotukea, vaan opiskelijat ottavat opintolainaa tai tekevät töitä. Opo ei ilmoita lainkaan opiskelijoita kursseille tai katso mitä puuttuu opinnoista ja mitä ei. Tämän hoitaa joko opiskelija tai tiedekunta. Kun puolet opiskelijoista on aidosti virtuaaliopiskelijoita, niin useimmat soittavat opolle vasta sitten kun on todella hätä. Jotta saataisiin asiat aiemmin hoitoon, opo pyrkii nykyisin juttelemaan etäopiskelijoiden kanssa kerran kuukaudessa Skypellä, jos ei muusta niin säästä.

Tämän jälkeen käytiin kauppatieteellisessä läpi koulutusohjelmaa ja sitä miten etäopetus käytännössä hoidetaan. Opiskelijat käyvät opintojen alussa orientaatioviikolla yliopistolla ja oppivat talon tavat ja tietokonesysteemit. Tämän jälkeen he käyvät kerran lukukaudessa yliopistolla kuuntelemassa luentoja ja tenttimässä. Tietokonetentit tehdään aina valvotussa tilassa joko yliopistolla tai oppimiskeskuksissa, vaikka opiskelijat tekevätkin ne omilla koneillaan. Näin pystytään tarkistamaan, että tentissä on oikea henkilö. Islannissa on muuten kansainvälinen opetuksen laatua ohjaava ryhmä. Siinä on pari opetusalan asiantuntijaa Skotlannista, yksi Norjasta ja Tanskasta ja oliko joku Hollannistakin. Laatuun panostetaan ja paljon. Pudokkaille ehdotetaan hitaampaa opiskeluaikataulua. Ne, jotka huomaavat olevansa väärässä koulutusohjelmassa ohjataan toiseen paremmin sopivaan. Islannissa ole sitä ongelmaa, että haetaan opiskelemaan, jotta saadaan turvattua toimeentulo.

Esittelin erilaisia tapoja opettaa verkossa. Meillä hyödynnetään nettiä monipuolisemmin. Katin ja minun HH-some kiinnosti kovasti, samoin tikostartti sekä miten Moodlea hyödynnetään. Moodlen suhteen toimitaan samalla tavalla. Joillakin opettajilla on vain materiaali kurssilla ja joillakin on kaikki ominaisuudet käytössä. ConnectPro -luentotallenteet eivät valitettavasti toimineet. Yliopiston verkko ei pitänyt niistä.

Akureyri

Tyritty on ja opittukin

Tein mielenkiintoisen matkan Viroon Türin  kukkamarkkinoille. Olin porvoolaisten ammattilaisten ja puutarhaharrastajien mukana tutustumassa kukka- ja kasvipaljouteen. Minulle uuteen oppimisympäristöön. Oli siellä moni muukin. Vuosi sitten samaan aikaan kukkivat kuulemma hevoskastanjat mutta nyt täytyi tyytyä tienvarsien voikukkaloistoon. Kevät on Virossakin parisen viikkoa myöhässä. Bussi oli kotimatkalla täynnä pensaita ja puita. Siinä kun muut pohtivat millaisia uutuuskasveja pihalleen löytävät minä mietin jaksanko kantaa ostokseni ja sopiiko kukkien värit muiden kukkien väriin tai mihin aikaan vuodesta ne kukkivat. En edes muista mitä juurakoita erehdyin ostamaan mutta nyt tiedän mistä löytyy punaisia kieloja tai halpoja tomaatin taimia.

Oppimisympäristöt opetuksessa

Tänään olin mukana sosiaalisen median työpajassa, jossa oli aiheena oppimisympäristöjen yleisesittely. Työpajaa vetivät Anne Rongas ja Kaisa Honkonen-Ratinen. Työpajassa oli esillä paitsi jaetut dokumentit myös oppimisen ja opetuksen muutoksen suunnat. Opettajien pohdinnassa esille nousseet keskeiset muutokset olivat yksilöitymisvaatimus, painetun aineiston vähenemin sekä se, että maantiede menettää merkitystä ja opetuksen paikkasidonnaisuus katoaa. Tästä mainittiin esimerkkinä SecondLife. Pohdittiin myös, että lukutaito muokkautuu kimppalukemiseksi. Tulevaisuuden oppimisympäristöihin on vaikea päästä käsiksi ja opettajillakin on erilaisia taitoja ja osaamistasoja. Onko niin, että vahvat kirjoittajat vahvistuvat entisestään.

Visuaaliseen toimintakulttuuriin siirtyminen paitsi mahdollistaa erilaisia toimintatapoja tuo haasteita niille, joilla ei ole visuaalista ajattelukykyä. Teknologiaa voidaan hyödyntää erilaisten oppijoiden opetuksessa. Anne kertoi, että visuaaliseen toimintakulttuuriin siiryminen mahdollistaa lukutaidottomien siirtymisen tietokoneiden käyttäjäksi.