Olin tänään kuuntelemassa Reidar Waseniuksen luentoa Yhteisöllisestä vuorovaikutuksesta.
Sosiaalinen medium - media - pim. Ja sitten vähän semiotiikkaa: ikoneja ja indeksejä.
Yhteisöllisen viestinnän renesanssi topologioin: kyläyhteisö, joukkoviestin ja digitaalinen yhteisö. Wasenius kiteyttää vuorovaikutuksen: jos haluaa saada on pakko antaa. Suhde muodostuu lukuisista säikeistä. Ihmiset luovat jatkuvasti lisäarvoa toisilleen viestinnän transaktioin. Silloin siis hyödynnät yhteisöllisiä välineitä ammattimaisesti kun ymmärrät kiteytys tarkoittaa. Viestinnässä vaihdetaan palkkioita ja rangaistuksia eli viestintä on kaupantekoa. Inhimillisen viestinnän tasoja ovat aihe ja suhde ja nettiläsnäolo on eräänlainen yökerho, jonne tullaan näyttäytymään. Wasenius toteaa, että DDR:n stasin arkistossa olisi oivaa vuorovaikutusaineistoa.
Oppiminen verkossa on interaktiivista eli vuorovaikutteista, aina vaikuttavaa, vallankäyttöä ja se on vuorovaikutteista ja koostuu tranaktioista. Vuorovaikutuksen perusavaluuttaa on aika ja johdannaisia ovat mm. hymyt, peukutukset, kehut, sättimiset, tuhahdukset ja hiljaisuus.
Kirjoitan sosiaalisesta mediasta, ICT-alan seminaareista, opetuksesta ja oppimisesta, kasvatustieteestä ja muista ajan ilmiöistä ja oivalluksista.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste motivaatio. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste motivaatio. Näytä kaikki tekstit
torstai 9. tammikuuta 2014
perjantai 8. kesäkuuta 2012
Tekniset ja sosiaaliset taidot
Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella on YTM Anita Saaranen-Kauppisen sosiaalipsykologian alan väitöstilaisuus 8.6.2012 klo 12 alkaen. Väitöskirja Käsitykset sosiaalisista taidoista tekniikan alalla tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Tutkimuksen mukaan Insinöörit arvostavat sosiaalisia taitoja, mutta teknisyys määrittelee heidän identiteettiään. Tutkimus osoittaa, että tekniikan alalla ”hyvä opiskelija” edustaa pitkälti perinteistä luonnontieteellistä ja teknistä insinööriyttä, kun taas ”hyvää työntekijää” pidetään pikemminkin yhteisöön sopivana ”hyvänä tyyppinä”, jolla on teknisen osaamisen lisäksi sosiaalisia taitoja. Väitöskirjan mukaan sosiaalinen taitavuus tekniikan alalla muodostuu sekä itsestään selväksi että kiistanalaiseksi asiaksi.
Eräs insinöörituttavani löysi väitöskirjan sivulta 177 seuraavan helmen: "Tulosteni mukaan sosiaalisten taitojen oppiminen on suurelta osin yksilön omasta ajattelusta ja motivaatiosta lähtöisin olevaa." Hän toteaakin, että tarvittiin vuosia kestänyt väitöstutkimus tulokseen pääsemiseksi! Ja jatkaa, että vastaavasti joku tekniikan ihminen voisi tehdä väitöksen aiheesta Käsitykset teknisistä taidoista sosiaalialalla ja päätyä yhteenvedossaan tulokseen: "Tulosteni mukaan teknisten taitojen oppiminen on suurelta osin yksilön omasta ajattelusta ja motivaatiosta lähtöisin olevaa." Näinhän se on. Jos ei ole motivaatiota, ei tapahdu oppimista oli ala mikä hyvänsä. Taidanpa tutustua tähän tutkimukseen tarkemmin. Motivoiduin.
Eräs insinöörituttavani löysi väitöskirjan sivulta 177 seuraavan helmen: "Tulosteni mukaan sosiaalisten taitojen oppiminen on suurelta osin yksilön omasta ajattelusta ja motivaatiosta lähtöisin olevaa." Hän toteaakin, että tarvittiin vuosia kestänyt väitöstutkimus tulokseen pääsemiseksi! Ja jatkaa, että vastaavasti joku tekniikan ihminen voisi tehdä väitöksen aiheesta Käsitykset teknisistä taidoista sosiaalialalla ja päätyä yhteenvedossaan tulokseen: "Tulosteni mukaan teknisten taitojen oppiminen on suurelta osin yksilön omasta ajattelusta ja motivaatiosta lähtöisin olevaa." Näinhän se on. Jos ei ole motivaatiota, ei tapahdu oppimista oli ala mikä hyvänsä. Taidanpa tutustua tähän tutkimukseen tarkemmin. Motivoiduin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)