Olin tänään kuuntelemassa Reidar Waseniuksen luentoa Yhteisöllisestä vuorovaikutuksesta.
Sosiaalinen medium - media - pim. Ja sitten vähän semiotiikkaa: ikoneja ja indeksejä.
Yhteisöllisen viestinnän renesanssi topologioin: kyläyhteisö, joukkoviestin ja digitaalinen yhteisö. Wasenius kiteyttää vuorovaikutuksen: jos haluaa saada on pakko antaa. Suhde muodostuu lukuisista säikeistä. Ihmiset luovat jatkuvasti lisäarvoa toisilleen viestinnän transaktioin. Silloin siis hyödynnät yhteisöllisiä välineitä ammattimaisesti kun ymmärrät kiteytys tarkoittaa. Viestinnässä vaihdetaan palkkioita ja rangaistuksia eli viestintä on kaupantekoa. Inhimillisen viestinnän tasoja ovat aihe ja suhde ja nettiläsnäolo on eräänlainen yökerho, jonne tullaan näyttäytymään. Wasenius toteaa, että DDR:n stasin arkistossa olisi oivaa vuorovaikutusaineistoa.
Oppiminen verkossa on interaktiivista eli vuorovaikutteista, aina vaikuttavaa, vallankäyttöä ja se on vuorovaikutteista ja koostuu tranaktioista. Vuorovaikutuksen perusavaluuttaa on aika ja johdannaisia ovat mm. hymyt, peukutukset, kehut, sättimiset, tuhahdukset ja hiljaisuus.
