Tänään taas some kolmosta ja luennoimassa Joanna Kalalahti verkossa, Tarmo Toikkanen ja Petri Lounaskorpi.
Petri Lounaskorpi puhui aluksi mikroblogeista makroyhteisönä ja blogeista ja wikeistä - alustoja ja sisältöä ei tule itsestään, jos opettaja ei ole sitä suunnitellut. Tutkinnot on rajattu opintopisteillä tai suoritusrajoilla, opiskelijalle on varattu aikaa ja tarjolla on pisteitä - ei voi viisinkertaistua opiskelijan työmäärä, jos ylittää on kouluttajan mielestä oikeusturvakysymys. Toisaalta on erilaisia oppijoita (muitakin kuin oppimistyylien perusteella) ja kaikki eivät opi yhtä nopeasti ja voi olla, että joltakin puuttuu tarvittavat perustiedot mutta mukana vaan ollaan. Wikit toimivat tavoitteellisemmin ja toimivat jäsennellymmin ja soveltuvat kurssikokonaisuuksien hallintaan.
Opetusprosessin suunnittelu - asenteen muuttaminen ja perinteinen opetuksen suunnittelun malli, pois perinteisessä mallissa lähtee oppimistavoitteista ja käy taustamateriaalin läpi, mitä hallitse ja mitä pitää opetella lisää - opiskelija löytyy liemeen jossa on on valinnan vaikeuksia. Miten pystytään todentamaan oppiminen. Millä mittaan onko oppimistavoite saavutettu. No mitä uutta, näinhän opettajat toimivat ja näin opetetaan opettajankoulutuksessa. Ahaa, mitä minun tulee oppia, jotta pääsen kurssista läpi. Tätä kyllä kysytään hyvin usein. Vertaistuotannon malleja (joo tätä meillä tehdään opettajien keskenkin, nimittäin kurssien sisältöjen suunnittelussa), tiimituotannon malleja, vertaistuotannon prosessi. Kaikki osallistuvat sisällöntuotantoon ja myös pilotoivat ja sitten tulee parasta laatua mitä asiantuntijat voi tarjota. Siispä meillä on laadukasta opetusta. Some siirtyy pilveen ja ope tarvitsee didaktisen käyttöliittymän millä sitä hallitsee. Materiaalien omistajuus ja tuki on oltava jollakin. Oppilaitoksissa laatu tulee siitä, että ryhmänä tuotetaan käsikirjoitus ja sisällöntuotanto ja oppimisprosessin hallinta. Se muodostaa yhteisen näkemyksen ja pilotoinnin kautta saadaan selville oliko totta vai ei.
Joanna Kalalahden esitys: Erilaiset viestintäkanavat ja työtavat ja sosiaalisen median leikkauskohdassa. Sulautuva opetus (Blended learning) on hyvä viitekehys: monimediaista ja monimuotoista. Perinteistä monimuotoisuutta laajempi näkemys. Välineiden käytön teknologinen ja pedagoginen konteksti on huomioitava. Miten yhdistellä tietoja eri lähteistä ja välineillä. Moodle, wiki, twitter, blogi, diigo ja sähköposti. Esimerkkicase: Wikikokous AVO-hankkeessa. Hankewiki (Confluence Wikissä keskusteluominaisuus) kokouksen agendan laatimisessa ja verkkokeskusteluväline asioista keskusteltaessa (Skypen ryhmächat tai muu chat). Wikiä käytettiin pohjana, jossa rakennettiin mm. esityslista. Eri ihmiset tykkää erilaisista medioista, toiset keskustelle ja toiset kirjoittaa. Erilaisissa kokoustavoissa on rikkaus. Kokoustapahtuma oli SkypeChatissa ja laajemmin pystyi keskustelmaan päällekkäin ja keskustelu oli rikkaampaa. Hyvä vaihtoehto perinteiselle verkkokokoukselle.
Toinen esimerkki Case: seminaari Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Seminaari kurssi on pelkästään verkossa. Ei tarvinnut lähetä kotoa Lappeenrantaan asti. Seminaaritöiden palautukset neljänä kahden tunnin chat-istuntona, 4-5 aihetta keskustelun rungoksi. Opiskelijat pitivät ja vain yksi ei saanut suoritettua. Joutui paneutumaan muihinkin kuin vain siihen yhteen, jota opponoitiin. Ope käyttää nykyisin ConnectProta. Voisi tehdä variaation Blogiseminaariksi. Seminaaritöiden palautus blogiin ja kommentit suoraan blogiin tai vaihtoehtoisesti keskustelukanavalla chat. Tässä olikin ladattu työt alunperin verkko-oppimisalustalle (oliko BB) ja sitten vaan tämä keskustelu oli Chatissa.
Blogin ja Twitterin yhteiskäyttöesimerkki. Technoratin 2009 mukaan raportissa todetaan, että bloggarit käyttävät twitteriä (73 % bloggaajista) paljon enemmän kuin muu osa väestöstä. Yksi johtavista blogosfääritrendeistä onkin Twitterin käyttö. Houkutellaan bloggajia Twitterin kautta. Tiedottaminen Twitterissä: automaatiseen blogikirjoitusten tweettaamiseen http://www. twitterfeed.com, verkkokirjanmerkit, Flickr-kuvat, tiedottaminen uusista
Case: Connectivism and Connective Knowledge 2011 (MOOC) on toteutettu yhteistyössä Extends Education and Learning Tehnologies kanssa.
Edufeedr.com Tarmo Toikkasen esitys ja kuka tahansa voi lisätä blogin tai mikä se olikaan. Voi laittaa osallistujat ja OPML on standardimuoto, jolla voi siirtää RSS syötteet. Tehtäviä ja miten ihmiset on tehtäviin vastannut. Viikkotehtävässä pitäisi olla linkki omassa blogissa ja edufeedristä (ope) pystyy seuraamaan mitä on tapahtunut vaikkapa sadassa (opiskelija) blogissa. Ensin Diigo käsittellään sosiaalisten kirjanmerkkien jakamiseen. Voi jakaa ryhmittäin. No eipä sitä meidän ryhmää päässyt näkemään vaikka löytyikin. Siihenkin taidetaan tarvita kutsu (ja tarvittiinkin). Ryhmähän on siis http://groups.diigo.com/group/hhsome. Diigoon voi ladata java-scriptin pätkän ja tost noin tota-noin klikkaa. Eiköhän se java-script -löydy mutta sitten se klik-klik onkin haasteellisempi. Diigoletin pystyy asentamaan omallekin koneelle. Kun se sekä Twitter että Diigo käytössä, niin Diigoon tulee näpäkästi Twitterin kirjanmerkit, siis ne mielenkiitoiset jutut Favorite Tweets.
Käsitekartan yhteiskirjoittaminen Mindmeisterissa ja tarvitaanko sinnekin kutsu, entä millä tunnareilla mennään, onko sielläkin Google-yhteys ja jos Mindmeister pyytää tietoja niin mitä? Miten löytää yhteismuistiinpanon? Näyttää ne käsitekartat missä on mukana, mutta jos kukaan ei ole kutsunut, niin ei ole mukana. Maksutta saa työstää kolmea käsitekarttaa, jos on useampi pitää maksaa.
Ja sitten se tuleva välitehtävä: resurssien (?) kerääminen yhteen. Voisi laittaa vaikkapa Diigo-ryhmään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti