Innosta, kannusta ja kommunikoi

Tänään eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb piipahti pitämässä innostavan yleisöluennon HAAGA-HELIAn Pasilan toimipisteen tupaten täydessä auditoriossa. Olipa meitä muutama verkossakin. Luennon teemana oli Suomi, Eurooppa ja maailma. Keskeisin ajatus oli se, että vierailla kielillä kommunikointitaito on paras pääoma alan opintojen lisäksi.

Oivallusta opinnäytetyöhön ja ohjaukseen

HAAGA-HELIAn ohjauksen päivän 11.4. teemana oli oivallallus ja opinnäytetyö.   

Jenni Ruokonen Elinkeinoelämän keskusliitosta puhui Oivalluksesta ja tulevaisuuden työelämän haasteista. Millaisia opiskelijoita tulisi työelämään valmistaa. Hän muistutti, että sekä  ICT-osaaminen että ympäristöosaaminen ovat kaikkia aloja koskevia asioita -  poikkileikkaavia. Työelämässä tarvitaan vuorovaikutustaitoja, verkosto-osaamista, oikeaa asennetta, laaja-alaisuutta ja  moniosaamista. Verkostoitumisella eli tekemällä yhteistyötä, haetaan uusia mahdollisuuksia ja ratkaisuja ongelmiin. Jos maailma on entistä enemmän verkostoitunut, niin koulussa pitäisi opettaa entistä enemmän tekemistä, uskallusta kokeilla, testata ja demota sekä erehtyä. Koulutus valmentaa (myös) ei-valmiiseen maailmaan. Sitä ovat yrittäjyys, uudistaminen ja pystyvyys. Luovuus on yrittäjämäistä asennetta: mahdollisuusajattelua, rohkeutta tarttua mahdollisuuksiin, kokeilemista, testaamista ja tarvittaessa uuden aloittamista. Voit itse päättää oletko I- vai T-tyyppi.


Oivallus-esityksessä todettiin myös, että olisi hyvä huomoida mikä voimavara oma henkilöstö on. Yritykset voisivat harrastaa koulutuksissa oman henkilökuntansa osaamista eli aina ei tarvita ulkopuolista kouluttajaa, omillekin voi maksaa. Lisäksi puhuttiin opettajan roolista. Opettaja on oppimisen asiantuntija/ohjaaja, ei niinkään opettavan tietosisällön haltija/välittäjä. Tiimityö ja yhdessä tekeminen pitäisi tuoda myös opettamiseen. Opettajat tarvitsevat sparrausta!

Toiminnallisesta opinnäytetyöstä ja sen mahdollisuuksista, ohjauksesta ja raportoinnin monista ulottuvuuksista puhui sosiologi Hanna Vilkka Tamperen yliopistosta.  Hänen mielestään on huolestuttavaa, että lukiossa tai toisella asteella pitäsi tietää mihin suuntautuu.  Kasvatustieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että tarkeää, on vain peruskoulun ja lukion päästötodistus. Toiminnallisen opinnäytetyön ominaispiirteitä ovat: ammatillinen tekeminen, ammatillisen tiedon soveltaminen käytäntöön, tutkiva tekeminen, ammatillisen ja tutkivan tekemisen sanallistaminen. Vilkan ehdottaa, että kaivetaan opinnäytetyöhön opetussuunnitelmasta ne keskeiset käsitteet ja unohdetaan viitekehykset.

Opinnäytetyön teon haasteena se miten saa opiskelijan valitsemaan häntä motivoivan työn. Ohjaajan ei pidä vastata yhtään mitään miten työ rajataan. Opiskelijan pitäisi pystyä hahmottamaan mitä ja miten kannattaa toteuttaa. Mitä on tehty aiemmin voiko niitä hyödyntää oman työn rajaamisessa. Ohjaajalle vaikein työ on saada opiskelija tekemään kunnon taustatyö. Toimeksiantajan kanssa neuvotellessa ei pysty vastaamaan kysymyksiin mikäli taustatyö on tekemättä.  Taustakartoitus on itsensä myymistä.

Vilkka puhui myös siitä mikä on oman ammattialan mielekäs raportointitapa ja kertoi, että  Metropoliassa oli käynyt melkoinen osaamisen laadun parantuminen kun kaikissa opinnäytetöissä  osaamista tarvitse enää esitää A4:lla. Voisiko osaamista esitellä muutenkin. Omaa osaamista on myös osattava arvioida kriittisesti. Reflektointi on entistä tärkeämpää.Mitä opin ja mihin asiantuntijuus lähtee kehittymään. Tutkiminen liittyy opinnäytetyöhön siinä, että omasta päästä ei keksitä asioita. Pitää olla faktaa. Ei haluta tietää osaako tutkia, osaako teoreettisen viitekehyksen, vaan halutaan tietää miten tutkimuksellisia työvälineitä käytetään, jotta saadaan tai tuotetaan jotain uutta.

Ohjataanko työprosessia, tekstiä, jota tulee ulos vai taitoja, joka tulee ulos työprosessin takana. Epätoivoinen ohjaaja, jolla konteksti ei ole hallussa ohjaa tekstiä. Mitä teen kaikella tällä tiedolla ja tutkimuksilla ja suunnitelmilla - miten tehdään tulkinta eli mikä on olennaista. Oletetaan, että opiskelija osaa tulkita tietoa.

Toiminnallisen opinnäytetyön haasteita ovat osaamista lisäävän ja motivoivan aiheen löytäminen, aiheen, tuotoksen, tietoperustan ja tutkimuksellisen osuuden rajaaminen, yhteistyö työn eri osapuolten kanssa sekä eri osa-alueiden raportoiminen mielekkäällä tavalla. Viestinnällisen koulutuksen tulisi nivoutua entistä tarkemmin opinnäytetyöhön.

Iltapäivän esimerkeissä käsiteltiin opiskelijaa asiakkaana ja onnistumisen tarinoita opinnäytetöiden takaa. Nina Heiskanen vertasi opiskelijaa IKEAn asiakkaaseen, joka tietää heti kuka on henkilökuntaa ja keneltä voi kysyä neuvoa. Tuula Ryhäsen työpajassa pohdittiin mikä on onnistunut opinnäytetyö. Hän kertoi myös, että näistä onnistumisista on tulossa oma blogi viestinnän ja markkinoinnin opiskelijoiden työpajassa.

Avointa matematiikkaa ja avoimia oppimateriaaleja

Ovatko oppikirjat ja oppimateriaalit jo muutaman vuoden kuluttua avoimia ja kaikkien saatavilla. Yläkoulun matematiikan kirjasarja on jo valmiina käyttöön ja muitakin on julkaistu. Tutustu Avoimet oppimateriaalit ry:n matematiikan kirjoihin. Ensimmäinen graafikoiden taittama Avioin matematiikka -kirjasarjan julkaisu Tilastoja ja todennäköisyyksiä on julkaistu avoimella CC BY 3.0 -lisenssillä.

Opettajat pohtivat usein tekijänoikeuksia ja lisenssejä. Lisätietoja opettajan tekijänoikeuksista ja Creative Commons lisensseistä.

Empaattista tiedon visualisointia ja tarinankerrontaa

Data sinänsä tai edes tieto ei tapa luovuutta vaan se muuttaa tapaamme kertoa tarinoita. Maailma muuttuu visuaalisemmaksi ja tiedon tai informaation visualisointi muuttaa perinteistä tiedonvälitystä. Dataa muokataan, suodatetaan, louhitaan ja yhdistellään. Tekniikka ja ohjelmointikielet mahdollistavat tiedon tehokkaamman hyödyntämisen ja sen muuttamisen informatiiviseksi. Onko vaarana se, että mitä ei voida mitata, jätetään huomioimatta. Puuttuuko tiedon hyödyntämisestä empatia ja tunteet. Ne ja tarinankerronta ovat paitsi osa elämää myös osa liike-elämää. 

Tietoa käytetään välineenä. Jotkut osaavat tehdä sen hyödyntämisestä mielenkiintoisempaa kuin toiset. Mobiililaitteilla voidaan hakea pysäkkikohtaisia aikatauluja ja selvittää reittejä määränpäähän. Sovellukset, kuten esimerkiksi Foursquare, hyödyntävät paitsi paikkatietoa myös yritysten  markkinointitarpeita. Käyttäjien suosittelut eli kirjautumiset yritykseen ovat yritykselle mainosta ja tämä taas voi tuoda etua palveluun kirjautuneille käyttäjille.  Erilaisten tietojen yhdistämisen sekä tunteiden ja empatian huomioimisen sisäistäminen palvelun suunnittelussa auttaa niin aloittavaa yritystä kuin jo asemansa vakiintunuttakin saamaan asiakkaat kiinnostumaan palvelusta ja sen avulla yrityksestä.

Data tarvitsee tarinoita ja tarinat pohjautuvat tietoon. Data on sisällään numeroita mutta kun siihen liitetään ominaisuuksia siitä tulee tietoa ja tarinankerronnalla informaatiota. Tietoa voidaan esitää lukujen ja tekstin tai powerpointien sijaan kaavioina, piirakkakuvioina tai kuvina. Infograafit, visualisoidut kaaviot ja grafiikat havainnollistavat tietoa. Tässä esimerkissä havainnollistetaan paikkatiedon hyödyntämisen historiaa. Toisena esimerkkinä on Petri Sunin visualisointi jääkiekkojoukkue SAIPAn kaudesta. Infograafeja voi tehdä esimerkiksi Visual.ly tai Infogr.am ilmaissovelluksialla.

Tiedon havainnollistamisessa kannattaa mennä nopeasti asiaan. Taulukoita ei kannata näyttää koska katsoja ei ehdi oivaltaa mistä on kyse. Pylväskaaviot ovat helpommin hahmotettavissa. Joskus visualisointi toimii ja joskus ei.

Lisätietoja: TechCrunch, Gigaom ja Cloudera